Esteettisen ilon havainnointi on antanut löydettävää, tutkittavaa ja pohdittavaa niin Muotoilun koulutuksen amk-opiskelijoille kuin Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutuksessa yamk-tutkintoaan tekeville.
Kauneus on yksi kulttuurin klassisista arvoista ja esteettisen havainnoinnin ja arvottamisen perusta. Estetiikalla on vaikutusta valintoihimme ja hyvinvointiimme, se on jatkuvasti, vaikka usein huomaamattomasti, läsnä elämässämme. Pienilläkin ulkoisilla asioilla voi olla yllättävän suuri positiivinen vaikutus olotilaamme ja mieleemme. Kuitenkin käsitys siitä, mitä pidetään kauniina, vaihtelee aikakauden, kulttuurin, yksilön ja jopa tilanteen mukaan.
Luonnossa voimme kokea vahvoja esteettisiä elämyksiä. Myös arkkitehtuuri ja muu rakennettu ympäristö ilmentää meihin vaikuttavaa estetiikkaa. Voimme myös itse luoda monia esteettisiä kokemuksia niin tapahtumissa ja juhlissa kuin arjessa esimerkiksi asuntomme eri tiloissa järjestyksellä, väreillä, materiaaleilla, muodoilla, musiikilla ja tuoksuilla.
Muotoilija Ingrid Fetell Lee on kirjassaan Ilon tila etsinyt esteettistä iloa ja sitä, miten voimme löytää ja tietoisesti lisätä ilon kokemuksia; meillä on monia mahdollisuuksia hyödyntää ympäristömme voimaa elääksemme täydempää, terveellisempää ja onnellisempaa elämää. Fetell Leen mukaan havainnoinnin alkuun voi päästä tarkkailemalla kymmentä esteettistä periaatetta.
Ilon esteettisiä periaatteita
Ilon tunne voi vaikuttaa hetkelliseltä ja katoavalta, mutta se voi toistua ympäristön ja esineiden fyysisten ominaisuuksien herättämänä. Toisinaan estetiikkaa saatetaan pitää vain koristeellisena pinnallisuutena ja iloa sellaisesta turhuutena. Ihmisellä on kuitenkin sisäsyntyinen kyky iloita ja se on ollut tuki myös selviytymiselle. Psykologian ja neurotieteiden piirissä estetiikan on todettu muuttavan ihmisten asenteita ja käyttäytymistä.
Fetell Leen esteettisten periaatteiden ja esimerkkien mukaan:
- Kirkkaat värit ja valot antavat voimakkaan tunteen energiasta.
- Ympäristön vehreys, kasvien monilukuisuus ja vaihtelevuus ilmentävät runsautta.
- Erämaissa ja avoimissa tiloissa aistimme vapautta.
- Symmetria, tasapaino ja virtaavuus liittyvät harmonian kokemukseen.
- Ympyrät, pallot ja kuplivat muodot virittävät meitä leikkiin.
- Leikittely yhdessä kontrastien kanssa johtavat yhdistelmiin ja yllätyksiin, jotka suunnittelemattomina kiehtovat mieltä.
- Korkeuden ja keveyden aistimukset liitämme esteettömään ilmavuuteen.
- Taikuuden periaate houkuttaa mielikuvitusta ja illuusioiden mahdollisuuksia.
- Kimallus ja purskahtelevat muodot kohottavat meidät juhlan tunnelmaan.
- Kukkiminen, laajeneminen ja kaariviivat suuntaavat tuntemuksemme uusiutumiseen, joka on luovuuden ja elämänvoiman edellytys ja lähtökohta.
Visuaalinen essee esteettisestä ilosta
Esteettisen ilon tehtävässä kulttuurin, taiteen ja muotoilun opiskelijat havainnoivat omaa elinympäristöään. Opiskelijoita ohjattiin myös miettimään, mitkä esteettisen ilon henkilökohtaiset kokemukset ovat yhteisöllisesti jaettuja tai kulttuuriperimän ja kasvatuksen muovaamia.
Visuaalinen essee osoittautui hyväksi muodoksi tehtävän tekemiseen. Tällainen essee ei ole kuvittamista, jossa teksti on pääosassa ja kuvat täydentävät sitä. Visuaalinen essee on kokonaisuus, jossa visuaaliset materiaalit ovat jo sinänsä tulkitsemisen välineitä. Esteettisen ilon tehtävässä kuvat ja tekstit käyvät dialogia keskenään ja osallistuvat tasa-arvoisesti ilmiön kuvailuun, ilmentäen ennen kaikkea kirjoittajan omia valintoja ja näkemystä aiheesta.
Tehtävä on osoittautunut voimalliseksi itsetutkistelun välineeksi, se on lisännyt ymmärrystä elämästä ja vienyt monet syvällisiin pohdintoihin, etsimään ja löytämään tärkeitä arvoja arkitodellisuudestaan. Seuraavassa muutamia opiskelijoiden pohdintoja tehtävästä.
”Esteettisyys on minulle tärkeää. Essee sai pohtimaan asiaa tietoisemmin. Luonnossa kiinnitin huomiota entistä enemmän sen kauneuteen. Luonnon äänet, värit ja muodot pysähdyttävät ja tekevät onnelliseksi. Iloa voi saada niin monella tavalla. Tehtävä sai pohtimaan vastakohtia. Rinnastin monia vastakohtia. Siksi näen myös ilon moninaisuuden. Saan esteettistä iloa myös karuudesta, tyhjyydestä ja harmaudesta. Sateen jälkeen ja sen aikana. Elämässä on paljon ilon aiheita.”
”Estetiikka liittyy vahvasti myös muistoihin: siihen, mitä on yhdessä jaettu ja toisaalta myös menetetty. Jotkin asiat onnistuvat ”kutkuttamaan” mieltä liikuttumiseen asti ja se tuli havaittua myös tehtävää tehdessä: estetiikka merkitsee minulle koko elämän kirjon kokemista.”
”Kuljemme koko ajan uutta kohti. Voimme ajatella, että vielä on tulossa jotain hyvää ja voimme löytää uusia asioita. Voimme muuttaa asioita pienillä asioilla. Muutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme. Kuinka katselemme maailmaa ja kuinka kohtelemme muita.”
Kirjoittaja
Helena Leppänen, lehtori, Älykäs ja kestävä muotoilu