Algoritmi kirjoittaa artikkeleita

1

Tekoälyn kehitystyö eri alueilla on mennyt hurjasti eteenpäin viime vuosikymmenen aikana. Yksi suurelle yleisölle tuttu sovellutus on Teslan ajoavustin, johon ovat monet ihmiset luottaneet maanteillä aivan kuten ihmiskuljettajaan. Lisäksi on uutisoitu Googlen tekoälyn tietoiseksi tulemisesta. Puhutuin aihe tekoälymaailmassa on viime vuosina ollut GPT-3 ja sen sovellutukset. Mikä se on ja miksi se on vallankumouksellinen? Miten tämä liittyy koulumaailmaan? 

Mistä tässä oikein puhutaan? 

Yksinkertaisesti sanottuna GPT-3 (Generative Pre-trained Transformer 3) on kolmas versio kielimallista, joka käyttää ennakkoon opittuja parametreja, joilla pystytään luomaan oletuksia halutusta vastauksesta. Parametrien muodostamiseen on käytetty tekstimateriaaleja eri lähteistä. Teknisesti parametrien muodostus tehdään mallintamalla ihmisen aivojen toimintaa keinotekoisilla neuraaliverkoilla. Algoritmi hyödyntää, ei pelkästään sanojen merkityksiä, vaan myös niiden käyttämisestä keskenään ja muuttuneista merkityksistä muiden sanojen kanssa, muodostaessaan parametreja. Tätä samaa aihetta opetetaan HAMKissa esimerkiksi liiketalouden opintojaksoilla, joissa esimerkiksi eri alojen liiketoimintaa kehitetään hyödyntämällä automatiikkaa ja data-analytiikkaa tekoälyn avulla. Myös tekniikan alalla useissa opinnoissa keskitytään tekoälyn hyödyntämiseen. 

Algoritmille kerrotaan kirjallisesti kuvaillen, että mitä halutaan ja missä muodossa. Tuloksena voit saada esimerkiksi yksinkertaisen vastauksen kysymykseen, tieteellisen artikkelin lähteineen, runon, yhteenvedon pitkästä tekstistä, käännöksen tekstistä, ohjelmointikoodia tai kuvan sovelluksesta riippuen. Periaatteessa vastaus voi olla mitä vain, mitä voidaan kuvailla kirjallisesti. Tekoälyä hyödyntäviä sovellutuksia pääsee helposti katsomaan esimerkiksi OpenAI:n sivustolta, joka on kehittänyt GPT-3 algoritmin. Tätä tekoälytutkimukseen erikoistunutta laboratoriota on rahoitettu merkittävillä rahasummilla, esimerkiksi sen perustaja Elon Musk ja Microsoft, yli 2 miljardilla dollarilla. 

Mitä uutta on tapahtunut? 

Keväällä 2022 Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan ePsykiatrian osastolla työskentelevä Almira Osmanovic Thunström pyysi GPT-3 algoritmia: ”Kirjoita 500 sanalla akateeminen tutkielma GPT-3:sta ja lisää tekstiin tieteellisiä viittauksia ja sitaatteja.” Algoritmi suoritti annetun käskyn mukaisen pyynnön, ja nyt kyseinen artikkeli odottaa julkaisua ja arviointia. Artikkelin lähettäminen vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun avasi filosofisia, eettisiä sekä juridisia kysymyksiä. Voiko osan tutkijan tuottamasta tutkimuksen tulosten julkaisun krediiteistä ottaa tekoäly? Syyskuussa 2020 Guardian-lehdessä julkaistiin GPT-3:n kirjoittama lyhyt artikkeli aiheesta ”miksi ihmisillä ei ole mitään syytä pelätä tekoälyä”. 

Yllä olevien esimerkkien kautta itselläni on käsitys, että tieteellisen tekstin tuottaminen onnistuu mainiosti tekoälyltä. Mutta kuitenkin vaatien ihmisen vielä muokkaamaan ja jalostamaan tekstiä. Teksti saattaa olla osittain hieman epämääräistä ja pinnallista, mutta kuitenkin varsin laadukasta. Luovan kirjoittamisen osalta on välimatkaa kurottavana ihmiseen. Mutta kuvien luonnissa (uskon myös tekoälyn tuottavan pian videoita samalla tavalla) tekoäly on ihmisen kanssa aivan samalla viivalla, ehkä jopa jo ohittanutkin. 

Myös luovaa kirjoittamista on tehty tekoälyllä varsin onnistuneesti. Vuonna 2016 kansalliseen Hoshi Shinichi kirjallisuuskilpailuun osallistui ainakin 11 oli osittain tekoälyn kirjoittamaa teosta. Näistä yksi tekoälyn kirjoittama teos selvitti tiensä kilpailun ensimmäisen karsinta kierroksen lävitse. Kuitenkaan aivan voittajaksi ei teoksesta ollut, mutta edistymistä on kuitenkin tapahtunut tälläkin saralla. Parhaimmat tulokset saavutamme kuitenkin ihmisen ja tekoälyn yhteistyöllä. Esimerkiksi shakissa yhteistyötiimit ovat olleet ylivoimaisia.  

Mitä tämä tarkoittaa? 

Tekoälyn kehittyminen nostaa esiin kysymyksen suhtautumisesta opiskelijoiden kirjallisten töiden kirjoittamisprosessiin. Kuinka tämä muuttaa kirjoittamisen prosessia ylipäätään korkeakouluissa? Voidaanko lopputöiden raportteja edes huomata algoritmilla tuotetuksi, joten pitääkö miettiä raporttien painoarvoa lopputöissä uusiksi? Ehkä jopa koko lopputyön prosessia? Tämän kaltainen sisällöntuotannon tuleminen osaksi jokapäiväistä työtä valtavirrassa on vain ajan kysymys. Tämän tiedostaminen on tärkeää, jotta osaamme mitata oppijan osaamista oikealla tavalla. Näkisin mieluummin itseni edistämässä tekoälyä hyödyntävien sovellusten käyttöä opetusta avustavalla tavalla. Käännössovellusten ja tekstinkorjauksien automatisointi tekstinkäsittelyssä muuttaa kielten opiskelua jo nyt. Ja käytämme tekoälyn kehityksen hedelmiä joka päivä esim. O365sovelluksissa. Uusia kokeiluja kannattaa tehdä ja miettiä, että kuinka ne vaikuttavat opetuksen käytäntöihin. Seuraava askel automaattisesti tuotetusta ja muotoillusta sisällöstä on otettu. 

 

Kirjoittaja

Sami Simpanen työskentelee HAMKin tietohallinnon Learning Design -tiimissä opetusteknologia-asiantuntijana. Hänen työtehtäviinsä kuuluu digitalisaation ja verkon monipuolisen opetuskäytön edistäminen.

Discussion1 kommentti

  1. Pingback: Plussan puolella: Tekoäly - mitä sinun pitäisi tietää - Digi-HAMK

Leave A Reply