Afrikan tulevaisuuteen uskonsa menettäneet nuoret kaihoavat ulkomaille

0

HAMKissa on pitkät perinteet yhteistyöstä afrikkalaisten korkeakoulujen kanssa. Tällä hetkellä HAMKilla on menossa puolen tusinaa koulutukseen, tutkimukseen ja työelämään liittyvää projektia Afrikan mantereella. Yhteistyöverkostossa on liki 20 maatalousalan korkeakoulua. Yhteistyö, innovointi sekä resurssien jakaminen afrikkalaisten partnerien kanssa on noussut yhä tärkeämmäksi globalisaation sekä demografisten ja ympäristömuutosten seurauksena. Koulutusyhteistyö edesauttaa afrikkalaisia nuoria löytämään vahvuuksiaan, kehittämään taitojaan sekä rakentamaan itselleen ja mantereelleen parempaa tulevaisuutta.  

Tulevaisuusnäkymien heikentyminen kääntää katseet ulkomaille 

Vuoden 2022 nuorisotutkimuksen mukaan afrikkalaiset nuoret arvostavat ja kaipaavat yhä enemmän kansainvälisyyttä ja kansainvälistä taitojen ja tietojen kehitystä niin opiskelussaan kuin työelämässään. Yli puolet afrikkalaisista nuorista (52 %) harkitsee ulkomaille muuttoa seuraavan kolmen vuoden aikana. Muutos ensimmäiseen, vuonna 2019 tehtyyn, nuorisotutkimukseen on suuri. Silloin liki kaksi kolmasosaa nuorista ilmoitti haluavansa pysyä kotimaassaan.  

Kaikkineen vain kolmannes nuorista näki maansa tulevaisuuden myönteisenä. Tämä on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa. Korona-pandemia nähtiin suurimpana yksittäisenä syynä tulevaisuusnäkymien hämärtymiseen. Muina syinä esiin nousivat poliittinen epävarmuus, demokratian, sähkön, veden ja terveydenhoidon puute sekä ilmastokriisi. 

Kun tulevaisuus näyttää valottomalta ja näköalattomalta, katseet kääntyvät usein kaihoisasti menneisyyteen. Afrikkalaisten lähihistoriassa on niukasti asioita, joiden perään haikailla. Inspiraation ja toivon hakemiseksi katseet ovatkin kääntyneet rajojen ulkopuolelle, maastamuuttoon.  

Siirtolaisuuden monet kasvot 

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan maailman väestöstä siirtolaisia on liki 300 miljoonaa, eli noin 3,6 prosenttia. Suurin osa maailman muuttoliikkeestä on vapaaehtoista työn ja sitä kautta paremman elämän tavoittelun perässä muuttamista. Siirtolaisten määrä on kasvanut nopeasti, yli 100 miljoonalla vuodesta 1995 vuoteen 2020.  

Siirtolaisuuteen, etenkin paremman elämän perässä muuttamiseen, suhtautuminen on ristiriitaista. Pääoman ja tavaroiden vapaa liikkuminen nähdään nykymaailmassa kehityksen edellytyksinä. Ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen suhtaudutaan monijakoisemmin. Koulutetuimman väestönosan muuttamista ajatellaan aivovuotona ja menetyksenä, toisaalta monet valtiot haluavat juuri tällaisia muuttajia työvoimavajeen paikkaamiseksi väestön ikääntyessä. Vähemmän koulutetut muuttajat nähdään helposti taakkana ja ”haittamaahanmuuttona”. Työn perässä muuttavat eivät ole kaikkein köyhimpiä. Muuttoliike ei siis pysähdy kehityksen myötä. 

Oikeutta muuttamiseen voi tarkastella myös ihmisoikeuksien kannalta. Taloustieteilijä ja kehitysfilosofi Amartya Sen pitää ihmisten vapauksia sekä kehityksen päämääränä että kehityksen edellytyksenä. Vapauksia kehitetään ja ne auttavat kehittämään hyvälle elämälle tärkeitä asioita: koulutusta, terveydenhoitoa, taloutta, tasa-arvoa ja poliittista toimintaa. 

Afrikkalaiset nuoret tuntuvatkin hakeutuvan ulkomaille itsensä kehityksen perässä. Nuorisotutkimuksessa ulkomailla muuttoa harkitsevista kaksi kolmasosaa suunnitteli väliaikaista maastamuuttoa ja paluuta takaisin kotimaahansa uusien taitojen ja kokemusten kera. Samanlainen kansainvälistyminen on jo pitkään nähty mahdollisuutena Euroopassa. Eurooppalaisia nuoria on jo vuosikymmeniä kannustettu ulkomailla opiskeluun ja työkokemuksen hankkimiseen, esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmien kautta. 

Koulutus tulevaisuuden rakentajana ja mahdollisuuksien tarjoajana 

Mantereen ja koko maapallon tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että afrikkalaisilla nuorilla olisi tulevaisuusvisio, johon he voivat tarttua. Afrikan väestö on nuorta, 70 % Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä on alle 30-vuotiaita. Afrikan Unioni kannustaa jäsenmaitaan nuorten määrän ja tarpeet huomioivaan politiikkaan.  

Afrikan nuorisotutkimus osoittaa, että nuoret tietävät mitä haluavat elämältään ja etsivät aktiivisesti ratkaisuja. Koska työllistymisen mahdollisuudet ovat vähäisiä, nuorten katseet kääntyvät yrittäjyyteen. Liki 80 % tutkimukseen osallistuneista nuorista ajattelee aloittavansa yrittäjyyden seuraavan viiden vuoden aikana.  

Kehitysyhteistyöllä voidaan edesauttaa nuorten tulevaisuususkoa ja mahdollisuuksia. Kysymykseksi nousee mikä tai mitkä ovat yhteistyön parhaat keinot afrikkalaisten nuorten oman tulevaisuusvision rakentamisessa. Yrittäjyyden tukeminen on noussut yhdeksi kehitysyhteistyön prioriteetiksi. Yrittäjyyden tukeminen vaatii monitahoista lähestymistapaa. Pienyrityksistä kaatuu ensimmäisten elinvuosien aikana valtaosa. Pääoman ja yrittäjyyttä tukevan lainsäädännön lisäksi tärkeää on yrittäjyystaidot ja -osaaminen. Yliopistoissa ja toisen asteen koulutuksessa tarvitaan innovatiivista yrittäjyyden taitoja tuottavaa koulutusta. Ja miksei myös mahdollisuuksia hakea oppia ja kokemuksia ulkomailta. 

HAMK on vahvasti mukana koulutuksen ja yrittäjyystaitojen kehittämisessä niin Afrikassa kuin myös kansainvälisten mahdollisuuksien tarjoajana.


Kirjoittajat

Eija Laitinen on tutkijayliopettaja HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Hän vetää HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimiä. 

Satu Määttänen on tutkimusassistentti HAMK Bio -tutkimusyksikössä. 

Leave A Reply