Uusi lukuvuosi on lähtenyt käyntiin, ja iloksemme kampus täyttyy muutaman hiljaisen syksyn jälkeen läsnä olevista opiskelijoista. Käytävillä kuuluu iloista puheensorinaa monilla eri kielillä. Haluammekin hetkeksi kohdistaa huomion siihen moninaiseen osaajajoukkoon, joka tänä syksynä saapuu opiskelemaan Hämeen ammattikorkeakouluun.
Kansainvälisiä opiskelijoita saapui jälleen HAMKiin satapäinen joukko useista eri maista. Osa opiskelijoista on tullut Suomeen suorittamaan kokonaista tutkintoa ja osa viipyy lyhyemmän ajan vaihto-opiskelijana. Kaikille heille tulee olemaan yhteistä se, että opiskeluaikanaan he saavat selkeän käsityksen siitä voisiko Suomi ja kenties Kanta-Häme olla se paikka, johon he jäävät opintojensa jälkeen aloittamaan työuraansa.
Miten osaajat pidetään Kanta-Hämeessä?
Suomessa työmarkkinoille tarvitaan lisää osaajia, ja yksi keino tähän on kansainvälisten osaajien osaamisen entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Toisaalta korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset osaajat eivät usein työllisty omaa osaamistaan ja koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Jo korkeakoulututkinnon aikaisten harjoittelupaikkojen saaminen on selvästi vaikeampaa ulkomaalaistaustaisille – osaamisesta ja opiskelumenestyksestä riippumatta. Kyseessä on paradoksi, jonka ratkaiseminen ei ole ihan yksinkertaista. On kuitenkin asioita, joihin jokainen meistä voi vaikuttaa, jotta kansainväliset osaajat saataisiin kiinnittymään Suomeen ja osaaminen pystyttäisiin pitämään alueella.
Vuonna 2022 Kokka kohti Kanta-Hämettä -hankkeessa tekemämme kyselyn mukaan kansainväliset osaajat arvostavat HAMKin opettajien osaamista ja opetuksen laatua ja sitä, miten opettajat tukevat ja kannustavat opiskelijoitaan. Lisäksi opiskelijat nostavat vastauksissaan esille HAMKin hyvät oppimisympäristöt ja kansainväliset projektit, jotka mahdollistavat yhteistyön eri maiden korkeakoulujen välillä. Opiskelijoiden vastauksissa nousee selvästi esille se, että opiskelijat ovat tyytyväisiä opintoihinsa ja siihen osaamiseen, jota he meidän korkeakoulustamme saavat. Haasteeksi kansainväliset opiskelijat kertovat usein sen, että heidän on vaikea integroitua opintojensa aikana suomalaiseen yhteiskuntaan. Integroitumista vaikeuttavat mm. vähäiset kontaktit suomalaisten opiskelijoiden kanssa, kielitaidon ja sen kehittämisen haasteet, työharjoittelumahdollisuuksien puute ja se, etteivät opiskelijat syystä tai toisesta löydä harrastusporukoita ja saa sitä kautta luotua yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden kanssa. Kansainväliset osaajat kaipaavat myös enemmän tukea työ- ja harjoittelupaikkojen löytämiseen ja tietoa siitä, miten suomalaista työpaikkaa haetaan ja miten siellä toimitaan.
Kielitaidon haasteet ja miten ne ratkaistaan?
Kun puhutaan suomalaiseen kulttuuriin integroitumisesta, kielen osaamista tai osaamattomuutta ei voi sivuuttaa. Haastattelemamme yrittäjät nostavat esille kielitaidon ennen kaikkea työyhteisöön kuulumisen näkökulmasta. Vaikka työkielenä olisikin englanti, Suomessa kahvihuonekielenä halutaan edelleen usein pitää oma kieli. Korkeakouluyhteisössä ongelma voi olla juuri päinvastainen. Suomalaiset nuoret puhuvat lähtökohtaisesti englantia todella hyvin ja vaihtavat mielellään kielen puhuessaan ulkomaalaisten kanssa. Samalla voidaankin tehdä karhunpalvelus hänelle, joka haluaisi nimenomaan oppia suomen kieltä. Useat haastattelemamme kansainväliset opiskelijat kertovatkin huomanneensa kielen osaamisen puutteen vaikeuttavan esimerkiksi työharjoittelupaikan saamista. Eräs opiskelija kertoi haastattelussa, ettei hänellä ole arjessaan yksinkertaisesti mitään mahdollisuuksia puhua suomen kieltä missään muualla kuin kaupan kassalla, eikä siinä kielitaito juuri pääse kehittymään.
Vapaa-ajan merkitys kasvaa
Kansainväliset opiskelijat rikastuttavat monella tavalla niin opiskelu- kuin työyhteisöäkin. Haastattelemamme alueen yrittäjät näkevät selvästi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden vahvuudet – toisen maan kielen ja yrityskulttuurin ymmärtäminen tuo selvää markkinaetua ja erilaiset ihmiset ruokkivat ylipäätään hyvää ja avointa työilmapiiriä. Myös korkeakouluyhteisössä on suuri rikkaus se, että kansainväliset opiskelijat tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia kohtaamisiin, jotka avartavat paikallisten ajattelua ja ymmärrystä maailmasta. Nuoret, niin suomalaiset kuin ulkomaalaiset, arvostavat entistä enemmän työn ohella myös vapaa-aikaa. On tärkeätä, että elämä täyttyy – paitsi työssä niin myös muuna aikana – itselle tärkeästä ja merkityksellisestä tekemisestä. Integroituminen suomalaisiin yhteisöihin ja paikallisten kavereiden ja harrastusporukoiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta osaajat saadaan pidettyä alueella myös opintojen päätyttyä.
Miten sinä voisit auttaa kansainvälistä opiskelijaa kotiutumaan? Niinpä – teethän sen jo tänään!
Kokka kohti Kanta-Hämettä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama, ja kansallinen koordinoija on Keski-Suomen Ely-keskus. Hanketta toteuttavat Koulutuskuntayhtymä Tavastia (hallinnoija), Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Yrittäjät ja Lounais-Hämeen koulutus- kuntayhtymä. Hankkeen kesto on 1.6.2021 – 31.5.2023.
Kirjoittajat
Riikka Tuominen, projektiasiantuntija, HAMK Edu
Piia Kolho, koulutuspäällikkö ja Kokka kohti Kanta-Hämettä hankevastaava, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
