Julkaisimme taannoin tiedeartikkelin siitä, miten korkeakoulut maailmalla ovat kehittyneet suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin (katso: Friman ym. Sustainability Science -lehdessä). Tulosten mukaan korkeakoulut ympäri maailmaa ovat kehittäneet toimintaansa kampuksilla energiatehokkaaksi ja ympäristöä säästäväksi yhteisöllistä mukavuutta unohtamatta. Lisäksi analyysimme näytti, että aivan viime vuosien aikana kestävyystoimenpiteiden painopiste on siirtynyt kampusrakenteista yhä enemmän opetuksen ja tutkimuksen sisältöjen kautta tapahtuvaksi. Tutkimus pohjasi kansainvälisen kestävää kehitystä mittaavan, HAMKiIlekin tuttuun, korkeakoulurankingin keräämään dataan (GreenMetric World University Rankings). Yksinkertainen mallinnus osoitti, että kestävyyden eteneminen aktiivisimmissa korkeakouluissa on nopeaa, täysin valmista voisi olla noin kymmenessä vuodessa tämän rankingin mittareilla mitattuna. Koulutus ja tutkimus jo parin vuoden sisällä.
Mitä iloa tästä tuloksesta voisi olla meille ja muille? Tutkimus voi antaa vinkkejä siitä, miten hyvin yhteiskunnallisen kehityksen ajurit eli korkeakoulut ovat valmistautuneet tulevaan. Oletuksena on, että kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset ja sosiaalis-kulttuuriset näkökulmat tarjoavat kehittämiskohteita korkeakouluille, jolloin kestävyystilannetta taatusti parannetaan paikallisesti ja globaalisti. Ilmaston muutoksen eteneminen, luontokadon paheneminen, Covid-pandemia ja nyt vielä sota Euroopassa ovat varmasti pysäyttäneet meistä jokaisen miettimään, miten asiat oikein ovat tällaiseksi päässeet ja mistä näitä uusia vitsauksia oikein nousee. Osa asioista on hyvinkin tunnettuja ja ratkaisuja on esitelty ja vaikka kuinka paljon ja pitkään. Mutta on paljon myös pirullisiksi ongelmiksi kutsuttuja ratkaisemattomia haasteita. Maailmanpolitiikkakin tiedetään alati arvaamattomaksi tekijäksi ja nyt seuraukset tuntuvat meilläkin monella elämisen tasolla. Tutkimustulos kertoo siis siitä, että halutessaan korkeakouluilla on kyky edistää kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Samalla ympärillä oleva yhteiskunta yrityksineen saa osansa tästä työstä.
Maailmanlaajuisesti on selvää, että vaihtelua korkeakoulujen välillä on valtavasti, minkä tämä ranking-ainestokin vahvisti. Toiset ovat tehneet ja saaneet aikaan asioita, toiset vasta tuumailevat. Meillä on jo tarkat tiedot siitä, mitkä tekijät ilmastonmuutosta aiheuttavat tai millä tavoin luontokatoa voi hidastaa tai jopa pysäyttää. Kyseessä ei ole tiedon, vaan tahdon puute, mikäli annamme tilanteen jatkua nykyisellään. Vaikka äkillisiä kriisejä nousee (se lienee selvää jatkossakin) ja pitkänlinjan ratkaisemattomat huolenaiheet painavat meillä ja muualla, kestävyyden periaatteet ovat nousset arvoon arvaamattomaan.
Vaurauden tasapainoinen kehitys yhdessä ympäristön, ihminen mukaan lukien, hyvinvoinnin lisäämisen kanssa ovat arvopohjaisia valintoja, joihin korkeakoulujen on helppo tarttua. Ratkaisut vaan eivät löydy helpolla, kun puhutaan ns. vihreän kasvun teorian ennustamasta talouskasvun irtikytkemisestä sen haitallisista sivuvaikutuksista. Innovaatiot ja uudet teknologiat ovat suuressa roolissa tässä siirtymässä. Ja näitähän korkeakouluissa osataan kumppanien kanssa tutkia, kehittää ja tehdä.
HAMK ei kuulunut edellä mainitun tutkimuksen otokseen, koska mukaan otettiin vain korkeakoulut, jotka olivat mukana koko viiden vuoden seurantajakson. Mutta hyvin me olemme GreenMetric -rankingissä pärjänneet. Sijoituksemme on noussut kolmen viime vuoden vertailuissa tasaisesti. Nyt sijoitus on 14. lähes tuhannen korkeakoulun joukossa. Hyvää sijoitustamme tällä kertaa selittää myös onnistumisemme Covid-pandemian aikaisissa toimissa: koulutuksen ja muun toiminnan turvallisessa ylläpitämisessä ja uusien arjen ratkaisujen löytämisessä.
Älykkään bio- ja kiertotalouden osaajien kouluttaminen ja alaan liittyvä tutkimus ovat HAMKin painopisteitä, joilla omalta osaltamme kumppanien kanssa osallistumme kestävän kehityksen edistämiseen alueella ja globaalisti. Oli kyse sitten vaikka kansallisesta ruokaturvasta tai tuotemuotoilussa tuotteen elinkaaren hallinnasta, on vastuullisuuden näkökulma ratkaisujen ytimessä. Se on varmasti myös vastuullisen yrittäjyyden ydintä. Useissa kehittyvissä maissa kehitämme koulutusta ja koulutusjärjestelmiä, sillä oppiminen rakentaa kyvykkyyttä haastaa pirullisia ongelmia. Samalla se vahvistaa sosiaalista kestävyyttä ja kulttuurista ymmärrystä puolin ja toisin.
“Tekeminen tuo toivon” on hyvä motto elettäessä pirullisten ongelmien keskellä. Kestävän muutoksen aikaansaaminen vaatii siis uusien teknologioiden ja talousajattelun hyödyntämistä sekä kyvykkyyttä uudistumiseen. Tässä kohdin korkeakoulutuksen innovaatio- ja sivistystehtävä on avainroolissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden myötäisyys on takuuvarma toimintamalli kohdatessamme tulevia haasteita ja odottamattomia tilanteita.
Mervi Friman, tutkimuspäällikkö, HAMK Edu
