”Mikään ei ole helppoa, mutta vaikeaksi se muuttuu, kun se tehdään vastahakoisesti”.
Koulutus on nykyään osaamisperustaista ja oppimista lisätään entistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi. Opetusta henkilökohtaistetaan ja opiskelijoille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Tämä tarkoittaa entistä monipuolisempien oppimisympäristöjen käyttöön ottamista ja hallintaa. (Pirnes 2018, 50.)
Olen itse opettanut ammatillisia aineita pääsääntöisesti esimerkkien avulla eli opetuksessa ensin näytän itse kuinka jokin asia tehdään, sitten opiskelijat ovat saaneet kokeilla, tehdä omia virheitään ja oppia. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen kehittämistehtävänäni olen tehnyt opetusvideoita CNC-sorvin käytöstä. Sorvia ohjataan Fanuc ohjauksella ja ohjevideot tehtiin CNC-sorvin käytön kronologisesta järjestyksestä.
CNC-sorvi Leadwell T6M
Kehittämistehtäväni on toiminnallinen ja sen tavoitteena on ammatillisen erityisopetuksen kehittäminen ja opiskelijoiden oppimisen tukeminen. Kehittämistehtävä sisältää CNC (Computerized Numerical Control) – sorvin ohjelmointia, käyttöä ja kurssia palvelevan videokokonaisuuden, josta opiskelijalla on mahdollista muistella, kerrata ja oppia CNC-sorvin käyttöä. Mielestäni videomateriaali tästä aiheesta on erityisen tärkeässä asemassa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden, mutta myös kaikkien opiskelijoiden kannalta, koska se:
– edesauttaa oppimista
– parantaa työturvallisuutta
– parantaa mielenkiintoa. Opiskelija voi katsoa vain ne kohdat, jotka olivat epäselviä ja jokainen voi katsoa oman kohtansa samaan aikaan tai eri aikaan.
– on nykyaikaa, koska youtube kanavalla on ohjevideoita melkein mistä asiasta vain.
– vapauttaa opettajalle aikaa ohjata muita opiskelijoita
CNC-sorvi Yang ML15A
Näistä tehdyistä käyttöohjevideoista ei kokonaisuudessaan voi, tietämättä aiheesta mitään, opiskella CNC-sorvin käyttöä. Joitain osa-alueita kuten koneen käynnistämisen ehkä, mutta ohjevideot on tarkoitettu muistamisen avuksi ja opiskelun kertaukseen, oppimisen vahvistamiseksi.
Videoissa on otettu huomioon ja kerrottu/mainittu joitakin oleellisia (jotka usein alkuun unohtuvat) seikkoja, jotta kyseisessä videossa esitetty toiminto saadaan onnistumaan oikein.
Videoinnin etuna on myös se, että opiskelijat voivat tutustua aiheeseen ajasta ja paikasta riippumatta. Tällöin oppiminen ei välttämättä enää tapahdu vain luokkahuoneessa. Työsalissa tehtävään harjoitukseen on ollut jo aikaisemmin mahdollista tutustua, jolloin tieto tulee useampia reittejä ja näin ollen tehostaa oppimista.
CNC-sorvi Puma 200M
Varsin uusi menetelmä opetusmenetelmien joukossa on käänteinen opetus, jota kutsutaan myös nimillä Flipped learning tai Flipped Classroom. Ajatuksena tässä opetusmetodissa on nimensä mukaisesti, kääntää opetuksessa ”teorian” opiskeleminen ja ”kotitehtävien” tekeminen ja myös perinteinen opettamisen ja opiskelun malli toisinpäin. Opiskelijat tutustuvat opetettavaan aiheeseen etukäteen ja luennoinnin sijasta opettaja pystyy käyttämään aikaansa enemmän opiskelijoiden ohjaamiseen. Oppitunneilla voidaan siten tehdä enemmän aiheeseen liittyviä tehtäviä ja soveltaa opittua asiaa esimerkiksi erilaisissa laboratorioharjoituksissa. Toimiakseen käänteinen opetus vaatii opiskelijoilta entistä enemmän itseohjautuvuutta ja vastuuta omien opintojen suorittamisesta. Opiskelijoiden motivaatiolla on suuri merkitys opintojen etenemisessä. Vaikka opiskelija tuottaa oman motivaationsa, voi opettaja rakentaa olosuhteet motivaation rakentumiselle. Opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppimisympäristön luomisella vaikuttaa opiskelijan motivaatioon ja tukea opiskelijan itseohjautumista. Opetusvideoita voidaan hyödyntää käänteisessä opetuksessa hyvin. (Pirnes 2018, 10.)
Pirneksen (2018) progradu tutkimuksen tulosten mukaan videoiden käyttämisen opiskelumenetelmänä opiskelijat kokevat suurelta osin myönteisesti. Opiskelijat kokivat, että videot voivat auttaa ymmärtämään asioita helpommin kuin oppikirjat. Lisäksi videoiden avulla voi kokea asian konkreettisemmin ja hyvä video voi korvata jopa huonon opettajan lähiopetuksen. Kommenteissa oli myös mainintoja myös siitä, että videoiden lisäksi tarvitaan myös esimerkiksi käsillä tekemistä ja on huomioitava, että eri opiskelijat oppivat eri tavoin. Kysymykseen, mikä olisi opetusvideon sopiva kesto, jakautuivat vastaukset kolmen eri vaihtoehdon välille. Kestoltaan 2-6 minuutin mittaiset videot koettiin sopivimmaksi. Tämän vastauksen oli valinnut lähes puolet eli 47,5 % (n=19) vastaajista. Viimeinen strukturoitu kysymys opiskelijoille oli siitä, uskovatko he, että opetusvideoista olisi hyötyä heidän opiskelussaan. Lähes kaikki eli 92,5 % opiskelijoista vastasi myönteisesti. Näillä tuloksilla myös oma kehittämistehtäväni tuntuu oikealta valinnalta!
Lähde:
Pirnes T. (2018). Opetusvideoiden käyttäminen ammatillisessa koulutuksessa. Pro gradu-tutkielma. Informaatioteknologian tiedekunta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kirjoittaja:
Mikko Martikainen on koneinsinööri, ammatillinen opettaja ja ammatillisen erityisopetuksen opiskelija
Mikolla on yli kymmenen vuoden kokemus nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien opettamisesta. Tällä hetkellä Mikko opettaa Riihimäen vankilassa kone- ja tuotantotekniikkaa pitkäaikaisvangeille. Opetustyössä Mikolle on tärkeintä oppiminen, sekä oma, että opiskelijoiden.