Erityisopettajankoulutukseni kehittämishankkeeni tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla opiskelijat saavat töitä. Kehittämistyössäni on luoda polku kolmelle opiskelijalle työelämään sekä samalla lisätä omaa osaamistani opiskelijan uraohjaukseen ja osaamista työllistymisen tukemiseen. Aihe kiinnosti minua, koska on paljon opiskelijoita, joilla on vaikeuksia saada töitä eri syistä johtuen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitus koostuu vaikuttavuusmittareista, jotka ovat muun muassa opettajien kelpoisuus (pätevyys), opiskelijoiden valmistuminen ja sijoittuminen työelämään.
Työssäni haluan olla ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ohjaaja. Haluan, että opiskelijat kokevat olevansa tasa-arvoisia ja luotettavia. Yhteistyö on positiivista ja keskityimme vahvuuksien nostamiseen esille sekä hyviin tulevaisuus näkymiin. Kehittämistyöhöni sain teoreettista viitekehystä ja toimintatapoja muun muassa Koskelan (2013) väitöskirjasta ”Mie teen vaan omat työni”, joka on toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä.
Omassa toiminnassani oli tavoitteenani tukea ohjattavaa opiskeluun liittyvissä asioissa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Tarkoituksena on tällöin saada ohjattava ymmärtämään omaa tilannettaan ja lisätä hallitsemisen tunnetta. Holistisessa ohjauksessa ohjaustoiminta jaetaan kolmeen sektoriin; opiskelijan kasvun ja kehityksen tukeminen, opintojen ohjaus sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus. Mallin lähtökohtia ovat opiskelijakeskeisyys ja opiskelijoiden yksilölliset ohjaustarpeet
Opiskelijan tausta vaikuttaa hänen opintojensa kulkuun. Pirkko Nurmi (2009) selvitti väitöskirjassaan mitkä tekijät hidastavat valmistumista tai aiheuttavat koulutuksen keskeytymisen. Tällaisia syitä ovat opiskelussa luku- ja kirjoitusvaikeudet, huono koulumenestys, huonot koulukokemukset, heikko itsetunto ja tukijoiden puute sekä huono sosioekonominen asema. Muita syitä, jotka saattavat edistää opiskelijan syrjäytymistä ovat sairaudet, yksinäisyys, harrastusten puute, sopeutumattomuus, rikokset, kielteiset elämäntapahtumat. (Nurmi 2009, 14.)
Hoikkalan ja Pajun (2012) tutkimuksen mukaan koulupäivän vaikein hetki on ennen sen alkua, sillä kouluun lähteminen on vaikeampaa kuin siellä oleminen. Koulupäivä rakentuu ajallisessa ja tilallisessa kehyksessä, koulupäivä halutaan pakata mahdollisimman tiiviisti kahdeksan ja kahden väliseen aikaan. Oppilaitoksen yleisellä avoimella ja turvallisella ilmapiirillä voidaan synnyttää opiskelijoiden osallistumista tukevaa yhteisöllisyyttä. Hyvän koulun rakentaminen on kaikkien yhteinen asia.
Hyvän luokkahengen syntymiseen tarvitaan Hoikkalan ja Pajun (2012) tutkimuksen mukaan yhteisöllisyyttä. Saman tutkimuksen mukaan parhaiten työrauhan luokkaan saa syntymään opettaja, joka on johdonmukainen, oikeudenmukainen, rehellinen, välittävä ja on innostunut omasta alastaan mitä opettaa. Silti mitään yhtä hyvänä pidetyn opettajan yksinkertaista mallia, sapluunaa tai työkalupakkia ei ole helposti koottavissa.
Jotta opiskelijoiden syrjäytymistä koulutuksesta saadaan vähennettyä on tärkeää tehdä moniammatillista yhteistyötä. Ohjauksen moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan esim. opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja opettajat tai kuraattori, terveydenhoitaja, opettaja. Yhteistyön onnistumisessa on tärkeää, että ryhmä muodostaa yhteisen tulkinnan siitä mitä on tapahtumassa ja mitä ryhmän jäsenet aikovat tehdä. Moniammatillisen ryhmän tuloksellisuuden edellytys on yhteistyökykyisyys. Se tarkoittaa kykyä rakentaa luottamuksen, kommunikaation ja sitoutumiseen perustuvia suhteita.
Ammatillinen koulutus on yksi merkittävimmistä yhteiskuntaan integroivista tekijöistä. Tällöin opiskelunsa ammatillisessa oppilaitoksessa keskeyttävä opiskelija on vaikeuksissa, hänen on vaikea saada töitä. Ilman töitä on vaikea elättää itseään ja saada paikkaansa yhteiskunnassa. Tyypillisiä keskeyttämisen syitä ammatillisessa koulutuksessa on väärä alavalinta, ongelmat opettajan kanssa, motivaation puute, poissaolot, ongelmia asumisessa, ongelmia koulumatkoissa ja terveydelliset ongelmat (psyykkiset/fyysiset). Koskelan tutkimuksen (2009) mukaan opiskelijan sitoutumista opiskeluun lisäsi ymmärtäväinen, selkeä ja omaan työhönsä motivoitunut opettaja.
Lopputulos
Kehittämistyöni aikana opiskelijoiden työnhakutaidot paranivat mm. CV:n rakentaminen. Lisäksi opiskelijoiden itseluottamus ja rohkeus lisääntyivät. Kaikki kolme opiskelijaa pääsivät työhaastatteluihin!
Itse opin, että opiskelijoiden kannustaminen on tärkeää. Kun kuuntelee ja ohjaa, opiskelijat löytävät omia vahvuuksiaan, mikä on tärkeä voimavara. Kolmesta opiskelijasta yksi sai työpaikan, yksi sai oppisopimuspaikan ja yksi jatkaa opintojaan. Parasta oli kuitenkin se, että opiskelijat alkoivat enemmän ”säteillä” ihmisenä ja alkoivat luottaa omaan osaamiseensa.
Opiskelijan kohtaamiseen pitää käyttää aikaa ja luoda luottamuksellinen suhde. Kaikki voima ja osaaminen on ihmisessä itsessään, kun sen saa nostettua ” päivänvaloon”. Opiskelijat ovat usein yllättyneitä siitä, kuinka monessa asiassa, he ovat hyviä ja osaavia. Opiskelijat myös oppivat sen, että he koko ajan oppivat uusia asioita ja kehittyvät niin ammattinsa osaajina kuin ihmisinä. Koen, että olen etuoikeutettu, kun saan tehdä töitä hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja ” nostaa” heidän aarteitaan esille.
Lähteet
Blomberg, Komulainen, Lange, Lapinoja, Partikainen, Rohiola, Sahi & Turunen. 2009. Opettajuuteen ohjaaminen. Helsinki. Hakapaino.
Halme & Harinen. 2012. Hyvä, paha koulu, kouluhyvinvointia hakemassa. Helsinki. Unigrafia Oy.
Hoikkala, T & Paju, P., 2013. Apina pulpetissa, ysiluokan yhteisöllisyys. Tampere. Gaudeamus.
Koskela, S. 2013. ”Mie teen vain omat työni” Toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä. Akateeminen väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
Nurmi, P. 2009.Opettaja koulunhyvinvoinnin edistäjänä. Akateeminen väitöskirja, Kuopion yliopisto.
Kirjoittaja
Olen Eija Silvennoinen ja toimin opinto-ohjaajana Hyriassa. Urani koulussa on kestänyt pitkään, olin noin 18- vuotta talousopettajana ammattioppilaitoksessa. Nyt olen toiminut opona noin neljä vuotta.
Kivijalkana opinnoissani ja elämässäni minulla on perheeni, mies ja tytär. He jaksavat tukea ja tsempata minua eteenpäin. Voimavarana on luonnossa liikkuminen, hyvät kirjat ja hyvät ystävät.
Opiskelen Hamkissa erityisopettajaksi, opintoihin kuuluu mm. erityspedagogiikan opinnot, oppimisen ohjausosaaminen, erityispedagoginen osaaminen, toimintaympäristöosaaminen sekä valinnaisia opintoja. Kiinnostus erityisopettaja opintoihin tuli ihan käytännön tarpeesta, osaamista on lisättävä, jos haluaa tehdä työnsä hyvin. Opintojen aikana olen saanut paljon uutta tietoa, tavannut uusia mielenkiintoisia ja ihania ihmisiä.