Kierrätystä humanisteille!

Kestävät kaupungit ja yhteisöt on YK:n agenda nro 11. Tavoitteena on taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. [1] Siihen liittyen olemme haastatelleet Suvi Lehtistä, joka on valmistunut HAMK:sta kestävän kehityksen opintolinjalta. Suvi työskentelee tällä hetkellä Lahdessa Salpakierto Oy:ssä palveluneuvojana.

Miten päädyit töihin Salpakierto Oy:hyn?

Olin 18-vuotiaana kesätöissä Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitoksella siivoojana, missä näin konkreettisesti miten vastaanotettu metalliromu muuttui kierrätystehtaan kautta takaisin raaka-aineeksi eli alumiiniharkoiksi. Se teki suuren vaikutuksen. Niihin aikoihin tein myös syvällisiä arvopohdintoja, ja aloin pitämään ympäristön ja eläinten hyvinvointia erittäin tärkeänä. Olin innoissani, kun löysin ympäristöalan koulutuksen ilman insinööriosuutta. Kierrätystä humanisteille, se oli kuin tehty minulle!

Myös HAMKin tiivis yhteistyö paikallisen jätehuoltoyhtiön kanssa edesauttoi työpaikan saamista tältä alalta. Työskentelinkin monta vuotta Forssassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä. Tästä työkokemuksesta ja Kestävän kehityksen opinnoista oli paljon hyötyä hakiessani nykyistä työpaikkaani.

Miten kyseinen työ vastaa kestävän kehityksen tavoitteeseen nro. 11, Kestävät kaupungit ja yhteisöt?

Jätehuolto on merkittävä kiertotalouden toimija. Jos kuvittelee mielessään kiertotaloutta esittävän renkaan, jätehuollon avulla materiaalivirta saadaan pidettyä kuluttajan tai käyttäjän jälkeen renkaassa mukana, koottua ja ohjattua seuraavaan vaiheeseen eli enenevässä määrin uudelleenkäyttöön.

Asiakasrajapinnassa jalkautan näitä yleviä tavoitteita yksi lajittelukysymys kerrallaan, usein aivan arkipäiväisissä asioissa. Esimerkiksi ihan vain kiittämällä asiakasta lajittelusta, tai selittämällä syy-seuraus-suhteita, jolloin asiakas saa lisämotivaatiota lajitteluun. Onnistumisia koen myös esimerkiksi silloin, kun asiakas on ryhtynyt jätekimppaan naapurien kanssa, jolloin jäteauton tarvitsee tyhjentää vain yksi astia aiemman kolmen sijaan.

Osallistun myös jätehuoltomääräysten suunnitteluun. Niissä konkreettisesti määrätään, miten lajitellaan, milloin kerätään ja millaisia joustomahdollisuuksia on. Esimerkiksi biojätteiden erikseen lajittelusta tai kompostoinnista palkitaan oikeudella pidentää sekajäteastioiden tyhjennysväliä merkittävästi, josta tulee selvää rahallista säästöä. Samalla saadaan ravinteet kiertoon jätteenpolttolaitoksen arinalle menon sijaan.

Jätehuolto kuulostaa tylsältä, mutta on pinnan alla intohimoisen poliittista ja psykologista! Oikea antropologin ja hallintotieteilijän aarreaitta. Ja kyllä insinööreillekin jää aimo siivu!

Lopuksi vapaa sana kestävän kehityksen opiskelua harkitseville

Mielestäni parasta opinnoissa oli yhteisöllisyys ja toiset keke-opiskelijat, oppilaskunta FAMKO, Forssa sekä Ilpo Pölösen muutosagenttikurssi! Opiskelu kannattaa aina ja suosittelen keke-opintoja lämpimästi, jos ympäristöasiat kiinnostavat. Jätteisiin ei ole pakko hurahtaa, kekestä löytyy suuntaa muuallekin.

Haastattelijoina kestävän kehityksen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat: Antti Hanski ja Katarina Ponkilainen

[1] https://www.ykliitto.fi/kestavat-kaupungit-ja-yhteisot

Tavoitteen kuva osoitteesta https://www.fi.undp.org/content/finland/fi_fi/home/sustainable-development-goals/Materiaalipankki.html