Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreessa julkaisussa Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 kerrotaan robotisaation nostavan työn tuottavuutta ja vapauttavan resursseja muun talouden käyttöön. Raportissa tarkastellaan automatisaation ja robotisaation vaikutuksia jo pitkään soveltaneiden alojen kuten teollisuuden, verkkokaupan, rakennus-, palvelu- ja terveydenhuoltoalojen näkökulmasta. Vaikka maatalous- ja puutarhatalous eivät ole automaation ja robotisaation sovellusaloina tunnetuimpia, käytetään teknologian mukanaan tuomia uudistuksia niissäkin kiihtyvällä tahdilla. Itse asiassa kenttärobotiikassa suomalaiset traktorit, leikkuupuimurit ja metsäkoneet edustavat jo nyt maailmanlaajuisesti huippuosaamista. Myös muu tekniikan hyödyntäminen puutarhatuotannossa ja tuotteiden laatu on erittäin tasokasta.
Suomen puutarhataloudessa erilaiset automatisoidut linjastot ovat laajalti käytössä niin kasvihuone- kuin avomaatuotannonkin puolella. Kasvihuonetuotannossa suurilla viljelmillä automatisaatiota hyödynnetään tehokkaasti niin, että esimerkiksi ruukkuvihannestuotannossa voidaan jo sanoa vihannesten päätyvän kauppaan ihmisen käden koskematta. Avomaatuotannossa käytetään automatisoituja linjastoja niin tuotteiden nostoon, kauppakunnostukseen kuin pakkaamiseenkin. Viimeisenä vuosikymmenenä erilaiset optiset silmät, jotka tunnistavat tuotteiden värin/värivirheen tai muodon, ovat helpottaneet sadon lajittelua. Vieraillessani syyskuussa keskisuurella hämäläisellä porkkanatilalla, yrittäjät esittelivät linjastoa, jossa pellolta tuodut porkkanat kulkivat automaattisesti pesun, lajittelun, punnituksen ja pakkaamisen kautta tukkukauppaan lähteviin häkkeihin. Linjastoa valvomaan tarvittiin kolme ihmistä, mitä yrittäjät pitivät aiempaan nelinkertaiseen ihmistyövoiman tarpeeseen nähden suurena edistysaskeleena.
Robotit tuovat ensimmäisenä mieleen sisätiloissa, esimerkiksi linjastolla omia tehtäviään suorittavan robotin. Puutarha- ja maataloudessa ei olla kaukana tilanteesta, jossa pellonhoito- tai sadonkorjuutehtäviä voidaan tehdä roboteilla. Itseohjautuvia, autonomisia traktoreita on jo kehitetty maailmalla. Nämä traktorit voivat työskennellä pellolla siinä missä automatisoidut robottiruohonleikkurit puistossa tai robotti-imurit sisätiloissa. Myös peltolohkojen kasvustojen tarkkailuun voitaisiin käyttää robotteja. Evira tutkii paraikaa kauko-ohjattavien pienoiskoptereiden ja muiden kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämistä maataloushallinnon tukivalvonnoissa. Dronella eli kauko-ohjattavalla pienoishelikopterilla saadaan jo nyt riittävän hyvää kuvaa esimerkiksi paikallistamaan hukkakauraesiintymät pellosta. Ei varmastikaan ole teknisesti mahdotonta toteuttaa robotti-dronea, joka kävisi säännöllisin väliajoin tarkastamassa viljelykasvien kuntoa tai rikkakasvitilannetta. Tässä, kuten muissakin ihmisten lähettyvillä työskentelevien robottien kanssakäyntitilanteissa, esiin tulevat turvallisuus- ja eettisyysasiat. Robotit voivat työskennellä hyvin nopeasti tai pimeällä, mutta ihmisen kannalta ne saattavat silloin aiheuttaa vaaratilanteita. Mielenkiintoisemmat tulevaisuuden visiot ovat pienenpienten tarkkailevien nanorobottien levittämisestä kasvualustaan tai kasvuston sekaan!
Leena Huhtama
Tuotantoasiantuntija, Biotalouden koulutus,
Hämeen Ammattikorkeakoulu
