Keväällä ennen varsinaisen kylvökauden alkua suunnitellut valkuaiskasvien kylvöpinta-alat lupailivat hyvää. Erityisesti herneen ja härkäpavun viljelyssä odotettiin huimaa lisääntymistä. Viljelijöiden kylvöaikomusten perusteella niiden viljelyn odotettiin jopa kaksinkertaistuvan edellisestä vuodesta. Odotettavissa oli että härkäpavun viljelyala ylittää 15 000 hehtaaria ja herneen ala kasvaa 13 000 hehtaariin. Suunnitelmien toteutuessa härkäpavun kokonaissato olisi 60 ja herneen 90 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.
Herneen ja härkäpavun viljelyalat kaksinkertaistuivat
Keväällä pitkään jatkuneet ja paikoin hyvinkin rankat sateet viivästyttivät kylvöjä pahasti ja saivat monet viljelijät muuttamaan kylvösuunnitelmiaan. Tämä ei kuitenkaan näkynyt merkittävästi herneen ja härkäpavun viljelyssä.
Herneen ja härkäpavun kylvöissä onnistuttiin niin hyvin että niiden viljelyalat kaksinkertaistuivat. Ennakkosatotilastojen mukaan herneen sato on yli 70 ja härkäpavun vajaa 50 prosenttia edellisvuotta suurempi. Haasteellinen kasvukausi näkyi kuitenkin siinä, että hehtaarisadot jäivät edellisvuotta heikommiksi.
Kasvukauden sääolot monin tavoin vaikeat
Sääoloiltaan hankalan kevään jälkeen kasvukausi eteni epäsuotuisissa olosuhteissa. Sää jatkui sateisena ja osalla pelloista kylvöt jäivät pahasti veden peittämiksi jolloin siemenet tukehtuivat märkyyteen. Märkyys näkyi monin paikoin myös epätasaisina kasvustoina. Sateiden lisäksi alkukesän kiusana olivat kovat tuulet ja kylmyys, mikä vaikeutti kasvinsuojelutoimenpiteitä.
Kasvukauden edetessä eläteltiin toivoa vähäsateisesta ja lämpimästä loppukesästä, joka voisi mahdollistaa edes kohtuulliset satotoiveet. Lämpöjakso saatiinkin loppukesälle, mutta sadonkorjuukauden alettua saapuivat sateet jotka haittasivat monin paikoin puinteja ja rehuntekoa.
Herneen ja härkäpavun viljelykokemuksia Mustialassa
Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä viljeltiin kuluneella kasvukaudella useita valkuaiskasveja. Osassa säilörehunurmista oli mukana apilaa ja sinimailasta. Lisäksi viljeltiin hernettä ja härkäpapua.
Hernelajikkeena oli Rocket. Sen korjuu tapahtui puimalla ja varastointi murskesäilöntänä. Härkäpapulajikkeina käytettiin Kontua ja Fuegoa, joista Kontu puitiin ja murskesäilöttiin ja Fuegosta tehtiin säilörehua.
Hernettä murskesäilöntään
Herneen kylvö tapahtui 17.-18.5. Kylvösiemenmäärä oli 250 kg/ha. Starttilannoitteena oli YaraMila NK2 (22-0-12), 200 kg/ha. Rikkakasvien torjuntaruiskutus tehtiin 17.6. Fenixillä, käyttömäärä 1 l/ha. Herne kärsi kevään ja alkukesän sateista ja märästä maasta jonka seurauksena taimettuminen sekä kasvuston myöhempi kehitys oli hyvin epätasaista.
Puinti ajoittui aikavälille 3.-10.10. Puintikosteus oli n. 20 %. Herne viljeltiin puhdaskasvustona ja se lakoontui pahasti. Lakokasvusto vaikeutti puintia ja lisäsi korjuutappioita merkittävästi kun osa sadosta jäi puimatta. Lisäksi varsi oli puintihetkellä sitkeää ja se vaikeutti kasvuston saamista puimurin pöydälle. Puinnin jälkeen herneet murskattiin ja lisättiin AIV 2 Plus –säilöntäainetta n. 5-6 l/tonni. Varastointi tehtiin laakasiiloon. Keskimääräinen sato oli 14 %:n varastokosteuteen muutettuna 2100 kg/ha.
Härkäpapua murskesäilöntään ja säilörehuksi
Härkäpavun kylvö aloitettiin 2.6. ja saatiin päätökseen 4.6. Kylvösiemenmäärä oli 220 kg/ha. Starttilannoitteena oli YaraMila Y3 (23-3-8), 110 kg/ha. Kasvinsuojelutoimenpiteitä ei pystytty tekemään alkukesän sateisten, tuulisten ja kylmien säiden vuoksi. Härkäpapu hyötyi alkukesän kosteudesta ja taimettui tasaisesti. Rikkakasvit pysyivät kurissa rehevän kasvuston ansiosta. Kasvitaudeista esiintyi suklaalaikkua, mutta ei kuitenkaan merkittäviä määriä.
Molemmat lajikkeet, Kontu ja Fuego, pysyivät hyvin pystyssä korjuuhetkeen saakka. Härkäpapusäilörehunteko päästiin aloittamaan 13.9. ja se saatiin päätökseen 22.9. Korjuu tapahtui niittämällä kasvusto ja korjaamalla se noukinvaunulla. Varastointi tehtiin laakasiiloon. Pieni osa kasvustosta paalattiin. Laakasiilosäilörehu säilöttiin käyttämällä AIV 2 Plus –säilöntäainetta n. 5-6 litraa/tonni. Kasvusto oli korjuuhetkellä märkää. Kuiva-ainepitoisuus oli vain n. 200 g/kg, mikä näkyi runsaana puristenesteen määränä.
Kontu-lajikkeen puinti tapahtui 7.10. Kasvusto oli tällöin jo hyvin tummunutta ja palot mustuneet, mikä on tuleentuneen kasvuston ominaisuus. Puintia edeltävänä yönä ja vielä aamulla oli pakkasta useampi aste, mikä teki härkäpavun palon kuoresta kostean ja nahkean sen sijaan että se olisi ollut kuivan rapsakka. Tämän seurauksena kaikki palot eivät auenneet puitaessa ja kokonaisia palkoja joutui papujen sekaan. Puintikosteus oli korkea, 48 %. Puinnin jälkeen pavut murskattiin ja sekaan lisättiin AIV 2 Plus –säilöntäainetta n. 5-6 l/tonni. Varastointi tehtiin laakasiiloon. Keskimääräinen sato oli 14 %:n varastokosteuteen muutettuna 2100 kg/ha.
Yhteenvetoa kokemuksista
Murskesäilöntä oli tämän kasvukauden pelastus varsinkin puitavalla härkäpavulla. Vaikka härkäpavun puinti tapahtui vasta lokakuussa, puintikosteus oli edelleen hyvin korkea. Kuivurissa kuivaaminen ei siis olisi ollut taloudellisesti kovinkaan kannattavaa.
Härkäpavun korjuu säilörehuksi on yksi rehuntuotannon vaihtoehto. Tällöin kannattaa käyttää reheväkasvuisia ulkolaisia lajikkeita joista saadaan korkeita satoja. Härkäpavun korjuuajankohta on melko joustava, mikä antaa osaltaan mahdollisuuksia ajoittaa korjuu säiden ja muiden töiden kannalta optimaaliseen ajankohtaan. Härkäpapusäilörehua tehtäessä puristenesteiden hallinta on tärkeää. Esikuivatuksella hyvissä korjuuolosuhteissa voidaan pienentää puristenesteen määrää mutta samalla korjuutappiot lisääntyvät.
Herne hyötyy tukikasvista. Varsinkin rehuksi tarkoitettu herne kannattaa viljellä tukikasvin kanssa. Tällöin kasvusto pysyy paremmin pystyssä, puinti helpottuu ja korjuutappiot vähenevät.
Siitäkin huolimatta että kasvukausi ei ollut paras mahdollinen, kokemukset kotoisten valkuaiskasvien viljelystä ovat pääosin positiivisia ja niiden viljelyä ja käyttöä nautojen rehuna jatketaan Mustialassa.
Sadonkorjuutreffien tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemuksia valkuaiskasvien viljelystä ja oppia toisilta. Minkälainen oli sinun valkuaiskasviesi kasvukausi ja korjuukokemukset?
Tämän sivun alaosassa on kohta jonne voit jättää kysymyksesi ja/tai kommenttisi ja jossa asiantuntijat vastaavat.
