Vesilain uudistus toi ojitusilmoituksen pakolliseksi
Vuoden 2012 vesilain uudistuksessa aiemmin vapaaehtoisena toiminut ojituksen ilmoitusmenettely tuli pakolliseksi. Vesilain mukainen ilmoitusmenettely koskee käytännössä kaikkia ojituksia vähäiseksi luokiteltavaa ojitusta lukuun ottamatta. Siten esimerkiksi käytännössä kaikki metsäojien kunnostukset ovat ilmoitusmenettelyn piirissä, yksittäisen ojan kaivua lukuun ottamatta. Rakennuspaikan kuivattaminen, vähäisen peltolohkon ojittaminen ja täydennysojittaminen tai salaojitus eivät ole ilmoitettavia ojitustoimia.
Mikä sitten on vähäistä ojitusta? Vesilain kyseinen kohta on sen verran väljästi kirjoitettu, että tällä hetkelläkin on toimijoiden keskuudessa epäselvyyttä, kuinka laaja ojitushanke on ilmoitettava. Asiaa pohtinut epävirallinen työryhmä päätyi aikanaan ehdottamaan, että kaikista yli 5 hehtaarin ojituksista tulisi tehdä ilmoitus. Muutamissa ELY-keskuksissa tämä käytäntö onkin voimassa. Samoin epäselvyyttä on siitä, tulisiko metsänuudistamisen yhteydessä tehtävästä ojitusmätästyksestä tehdä ilmoitus. Ensimmäisissä keskusteluissa päädyttiin siihen, että ilmoituksia ei tehdä, koska pelättiin ELY-keskusten ruuhkautuvan ilmoituksista. Laintulkinnan mukaan ojitusmätästys voidaan katsoa pysyväisluontoiseksi vesien johtamiseksi ja siten ojitukseksi, jolloin ojitusilmoitus olisi tarpeen. Eräät toimijat ovatkin tästä syystä päätyneet ojitusilmoitusten tekemiseen myös ojitusmätästyksistä.
Lainsäätäjän tavoitteena on ollut, että ojitusilmoitus antaa valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden arvioida, tarvitseeko ojittaminen vesilupaa tai ojitustoimitusta. Tällä hetkellä ojitusilmoitusta varten on käytössä yleisesti verkosta saatava lomake, jonka ojituksen suunnittelija täyttää ja toimittaa paikalliseen ELY-keskukseen 60 vuorokautta ennen suunniteltua ojan kaivun aloitusta. Valtion tukea saavissa suometsän hoitohankkeissa edellytetään erityistä vesiensuojelusuunnitelmaa metsäojien kunnostushankkeille. Aikanaan on sovittu, että kyseinen vesiensuojelusuunnitelma käy myös ojitusilmoituksesta, mikäli se sisältää vastaavat tiedot. Useilla organisaatioilla vesiensuojelusuunnitelma on automatisoitu ojituksen suunnittelun tietojärjestelmään ja se täytetään suunnittelun yhteydessä.
Ojitusilmoitus tuottaa viranomaiselle ojatiedon lisäksi tietoa, joka auttaa häntä ymmärtämään laajemmin hankkeen ympäristövaikutuksia. Samalla viranomaiselle kertyy tilastoitavaa tietoa alueella tehtävistä ojituksista. Kertyvän tiedon avulla hän pystyy analysoimaan ojitusten aiheuttamaa kokonaisvaikutusta esimerkiksi vesistöjen kuormitukseen.
Sähköinen ilmoitus suunnitteilla
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla on vuoden 2019 syksystä lähtien toteutettu hanketta, jossa tavoitteena on päivittää ja sähköistää nykyisin käytössä oleva ojitusilmoituslomake. Tavoitteena on, että lomake laaditaan niin, että se soveltuu erilaisten ojitustapausten ilmoittamiseen sekä pelloilla että metsissä. Tavoitteena on siten yksi ilmoituslomake, jonka tietosisältö olisi erilainen riippuen ojitustyypistä.
Projektipäällikkö Jaana Rintalan mukaan tällä kehitystyöllä tavoitellaan sitä, että tiedot saadaan sähköiselle alustalle, josta voidaan rakentaa yhteydet eri viranomaistarpeisiin. Sähköinen lomake voidaan täyttää esimerkiksi ELY-keskuksen verkkosivulla tai toimija voi rakentaa suorasiirron omasta järjestelmästään. Menettelyn toivotaan mahdollistavan tulevaisuudessa ajantasaisen tiedon saamisen hankkeesta sekä parantavan tilastointimahdollisuuksia.
Tällä hetkellä ongelmana on muun muassa, että ojitusaluetta koskeva paikkatieto ei toistaiseksi siirry ojitusilmoituksen mukana. Ojaviivat ja vesiensuojelurakenteet ovat vain liitetiedostona ojitusilmoituksen liitteenä ja tiedot täytyy tallentaa erikseen. ”Hankkeen tavoitteena onkin selvittää koko ojitusilmoitusprosessin laajemman digitalisoinnin ja paikkatietopohjaisen toteutuksen tekniset toteutusmahdollisuudet ja pohtia suosituksia jatkotoimiin” toteaa Jaana Rintala. Kun ilmoitukset tulevat jatkossa kaikilta toimijoilta saman muotoisina, menettely helpottaa ja yhtenäistää hankkeiden käsittelyä ELY-keskusten sisällä ja kesken. Tietojen toistuvat tallennukset vähentyvät oleellisesti ja tieto on käytettävissä helpommin esimerkiksi vesienhoidon suunnittelussa.
Mitä mieltä toimijat ovat?
Hankkeessa on mukana ojituksia tekevien ja ojitustoiminnan kehittämisestä vastaavien toimijoiden edustus. Ohjausryhmässä metsätalouden käytäntöä edustavat Otso Metsäpalvelut Oy (Pauli Juntunen) ja Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys (Lauri Laaksonen). Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus ovat mukana projektiryhmässä ja toteuttavat hankkeen aikana kyselyn joukolle toimijoita sekä haastattelevat toimijoiden edustajia tekeillä olevan ojitusilmoituslomakkeen sisällöstä. Kysely ja haastattelu toteutetaan huhtikuun 2020 aikana. Toimijoiden alustavat käsitykset sähköisestä alustasta vaikuttavat myönteisiltä. Tärkeätä olisi, että ojituksen suunnittelijoiden kannalta lomakkeen sisältö olisi yksiselitteinen, ymmärrettävä ja helposti täytettävä. Lisäksi tulisi välttää tilannetta, että suunnittelijat joutuisivat käyttämään monia järjestelmiä ja täyttämään monelle eri lomakkeelle samat asiat.
Tavoitteena on, että sähköinen lomakepohja on valmis kesäkuun lopulla 2020. Paikkatietopohjainen toteutus edellyttää pitempiaikaista kehitystyötä. Samoin ennen käyttöönottoa pitää ratkaista, miten toimijoiden omissa järjestelmissään tekemät vesiensuojelusuunnitelmat linkitetään tulevaan sähköiseen alustaan, jotta vältyttäisiin moninkertaiselta tallentamiselta.
johtava vesiasiantuntija Samuli Joensuu, Tapio Oy
