Metsäojien kunnostamiseen suometsänhoitohankkeen yhteydessä on haettavissa kestävän metsätalouden rahoitustukea (Kemera). Voimassa oleva rahoituslaki ollaan korvaamassa uudella Metka-lailla, jonka sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Uudesta tukijärjestelmästä tihkuneet tiedot kuitenkin tukevat vahvasti suometsänhoitohankkeiden toteuttamista nykyisen Kemeran aikana.
Turvemaan metsillä on Suomessa iso merkitys puuntuotannon kannalta. Neljäosa Suomen puuvaroista kasvaa turvemailla. Tämä on vuosikymmen¬ten työn tulos, suurin osa nykyisistä ojitetuista turvemaista on ojitettu 60- 70 luvuilla. Koko mittavan ojitusurakan ajan valtio on ollut tukemassa hankkeita erilaisten rahoitusohjelmien ja -lakien muodossa.
Virheitäkin on tehty, mutta suurin osa ojituksista onnistui ja mahdollisti nykyisen turvemetsien puustovaran¬non. Monilla suoalueilla toimiva ojas¬to on välttämätön puuston kasvulle, ja puuntuotannon lisäksi kasvavien turvemetsien merkitys myös hiilensi¬donnalle on erittäin merkittävä.
Aikoinaan ojituksia tehtiin toisinaan melko huolettomasti, mutta sittemmin vesis¬tövaikutuksiin havahduttiin ja nykyi¬sellään kunnostusojitukset suunnitellaan vesiensuojelu edellä. Tähän liittyy kiinteästi tarvittavien vesiensuojelutoimenpi¬teiden suunnittelu, riskien kartoitus ja ympäristön ja monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden turvaa¬minen.
Nykyisessä rahoituslainsäädännössä kunnostusojitukset kuuluvat suometsänhoidon työlajiin. Hankkeen yhteydessä kuuluu tehdä ojitusalueen metsälle tarpeel¬liset harvennukset. Suometsänhoi¬don Kemera-tuki on 60 % ja sen saa kaikkiin hankkeen arvonlisäverottomiin kustan¬nuksiin. Osaltaan ajatuksena on ol-lut mahdollistaa nykyinen kattava ja huolellinen suunnittelu. Monesti rä¬mealueilla Kemera-tuettu tuhkalan¬noituskin on tarpeellinen, ja tuottava hoitotoimenpide.
Hyödynnä nykyiset tuet tehokkaasti
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädäntö (Kemera) oli tarkoitus uudistaa vuoden 2021 alussa, mutta jo pitkään on tihkunut tietoa siitä, että tämä ei onnistu johtuen ennen kaikkea erilaisista EU:n direktiivien ja rahoitusohjelmien viivästymisistä.
Töiden rahoituksen keskeyttämisen haittojen välttämiseksi hallitus on esittänyt nykyiselle lainsäädännölle kolmen vuoden jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun. Tämä merkitsee myös jatkoa nykyiselle suometsänhoidon tuelle. Tuen avulla on mahdollista jatkaa vuosikymmenten ojaperkausrästien purkamista edellyttäen, että töihin edelleen osoitetaan varoja budjetissa tai lisäbudjeteissa. Uusi tukijärjestelmä käynnistyy taloudellisesti hankalaan aikaan. Korona pandemian vaikutukset talouteen näyttävät olevan merkittävät.
Uuden lain sisällöstä ei ole vielä varmuutta, muuta kuin että muutoksia tulee. Kenties merkittävin odotettavissa oleva muutos on tuen siirtyminen ojien perkauksesta hankkeiden ja vesiensuojelun suunnitteluun ja vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen. Uuden lainsäädännön valmistelu on sikä¬li vaiheessa, että suometsänhoitoprojektin pystyy toteuttamaan vanhan lain puitteis¬sa, kunhan hanke käynnistetään hyvissä ajoin.
Viimeistään nyt kannattaa aktivoitua mikäli suometsät kaipaavat harvennusta ja ojat kunnostusta.
Lauri Laaksonen / Mhy Kanta-Häme
Suometsänhoidon Kemera-tuki:
• Vähintään 5 ha ojitusalue (Voi koostua useista eri omistajien tiloista, ojitussuunnitelmaa teh¬dessä selvitetään aina yhteis¬hankkeen mahdollisuus.)
• 2-5 ha:n hankkeilla tuki 30 %
• Edellisestä kunnostusojitushank¬keesta kulunut yli 20 vuotta.
• Riittävä puuston kasvu suoalu¬eella: min. 1,5 m3/ha/v
• Tarpeelliset harvennukset ojitus¬alueella tehtävä hankkeen yhte¬ydessä. Kunnostusojitus kannat¬taa aina suunnitella ennen hak¬kuita, jotta tarvittavat ojalinjan aukaisut voidaan tehdä samalla kertaa.
