Padasjoella Vesijako-järven ympäristössä on meneillään laajahko vesienhoitohanke. Valuma-alue on kooltaan noin 2300 hehtaaria. Hanke toteutetaan valtion Kemera-varoilla. Tavoitteena on vähentää valuma-alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta, ylläpitää järven hyvää vedenlaatua ja ennaltaehkäistä rehevöitymistä.
Metsäkeskus järjesti kesällä 2019 yhteistyöpalaverin maanomistajien, kyläyhdistysten ja Vesijako-järven suojeluyhdistyksen kanssa. Palaverissa pohdittiin keinoja, joiden avulla voidaan vähentää vesistöön huuhtoutuvan humuksen määrää, ennaltaehkäistä rehevöitymistä ja parantaa järven veden laatua. Yhteistyöpalaveri johti alueellisen suunnitelman laatimiseen ja nyt Mhy Päijät-Hämeen toteutettavana olevaan vesienhoitohankkeeseen.
Erilaisia vesiensuojelutöitä tehdään vaiheittain ympäri suurehkoa järveä
Vesijako on kooltaan n. 16,5 km2 ja siitä johtuen koko työmaa-alue on melko suuri. Hankkeella kaivetaan yhteensä 26 laskeutusallasta. Erityyppisiä pohjapatoja rakennetaan 9 kpl ja tulvatasanteita tehdään pelto- ja metsäalueille yhteensä n. 500 metriä. Työtä toteutetaan yhteistyössä maanomistajien, Vesijako-järven suojeluyhdistyksen ja metsäkeskuksen kanssa.
Varsinaiset toteutustyöt aloitettiin loppukesällä 2021. Toistakymmentä allasta saatiin kaivettua ennen suurempia syyssateita. Menneenä talvena, kantavuuden ollessa parhaimmillaan, kaivettiin kaikkein pehmeimmille turvemaapohjille 3 allasta. Lisäksi kaivettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa metsäluonnon hoitohankkeessa metsäalueelle sijoittuva noin 150 metrin pituinen tulvatasanne.
Padottavia rakenteita, peltoalueille sijoittuvia tulvatasanteita, viimeisten altaiden kaivuja ja maisemointitöitä tehdään tulevana kesänä. Töiden tarkempi ajoittuminen riippuu sääolosuhteista ja mm. peltoalueiden viljelytilanteesta. Toteutustyöt on tarkoitus saattaa päätökseen kevääseen 2023 mennessä.
Tiedonvaihdolla ja yhteistyöllä on hankkeessa tärkeä rooli
Maanomistajat ja vesiensuojeluyhdistys ovat olleet alusta lähtien ilahduttavan kiinnostuneita siitä mitä ollaan tekemässä. Sähköpostiviestien vaihdon lisäksi he ovat käyneet tutustumassa työkohteisiin ja keskustelemassa asioista ihan paikan päälläkin. Kaikkien etu on, että säännöllistä tiedonvaihtoa osapuolten välillä pyritään eri muodoissaan ylläpitämään mahdollisimman tiiviisti.
Varmasti on niin, että jotkin tämän kaltaisen hankkeen yksityiskohdat voivat joskus ihmetyttää; ”Miksi noin tehdään? tai Miksi tuo on jätetty tekemättä?” Hankkeen vastuuhenkilöille voi aina esittää kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista, itseasiassa se on oikeastaan toivetila. Yhteistyössä voidaan kehittää parempia toimintamalleja ja samalla oppia jotain uuttakin.
Alustavasti on suunniteltu, että työn lähestyessä loppuvaihettaan järjestetään maanomistajille, vesiensuojeluyhdistykselle ja muille mukana olleille vielä mahdollisuus tavata esim. retkeilypäivän merkeissä hankkeen kohteilla. Oiva tilaisuus suunnata katsetta tulevaisuuteen ja miettiä mitä jatkossa tehdään. Mitä mahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi rakenteiden huollon suhteen, sitten joskus, kun se on edessä.
Jyrki Mäkiranta, Mhy Päijät-Häme
Vesijaon hankkeen toteutustyön vastuuhenkilö
