Kunnostusojitusten määrä on romahtanut Suomessa monesta syystä. Tilanne on samanlainen Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Suometsät tarvitsevat kuitenkin kunnostusojitusta, jotta sinne syntynyt puusto pääsee varttumaan tukkimittaan. Suurimpina syinä työmäärien tippumiseen voidaan pitää kuitupuukaupan huonoa vetoa, puunkorjuun haasteita ja hankkeiden kasaamisen kalleutta.
Kunnostusojituksesta käytetään nykyisin nimitystä suometsien hoito. Tällä halutaan viitata suometsien laajempaan kunnostukseen kuin vain ojien kunnossapitoon. Soille kehittyneiden puiden kannalta suon vesitaloudesta huolehtiminen on kuitenkin kaiken a ja o. Tutkimusten perusteella tiedetään, että jos Etelä-Suomessa on puustoa yli 125 m3 hehtaarilla, niin puuston haihdutus riittää pitämään kasvukauden aikana vedenpinnan riittävän alhaalla. Toimimattomat ojat aiheuttavat kuitenkin sen, että kevät- ja syystulvien sekä kesälläkin rankkojen sateiden aikaan puusto voi kärsiä liiasta vedestä. Tällöin kasvu voi taantua ja pahimmillaan puusto voi kuolla juurien hapenpuutteeseen.
Suometsien hoito on perusteltua toteuttaa usein yhteishankkeena. Tällöin vedet saadaan johdettua tarkoituksenmukaisimpaan suuntaan. Samalla vesiensuojelurakenteet voidaan toteuttaa toimivimpaan paikkaan pintavalutusta suosien. Yhteishankkeet antavat myös mahdollisuuden toteuttaa suurempia puukauppakokonaisuuksia, jos hankkeen osakkaat niin haluavat. Suometsien puunkorjuu on riittävän vaativaa ilman sitäkin, että hakkuualat olisivat mitättömän pieniä ja puuston kertymä pieni niin hehtaaria kuin koko hankettakin kohti laskettuna. Puukaupan teko ja hakkuiden toteutus onkin yksi suurimmista jarruista hankkeiden läpiviennissä. Pahimmillaan tämä on tarkoittanut kunnostusojituksen suunnitteluun myönnettyjen valtion tukien takaisinperintää hankkeen osakkailta, koska kunnostusojitusta ei ole voitu toteuttaa hakkuiden viivästymisen vuoksi.
Hankkeiden suunnittelijan kannalta Suometsien hoitohankkeet sisältävät ison taloudellisen riskin. Vaikka hanketta suunnitellaan ja kokouksia pidetään, niin toteutuksesta ei ole varmuutta. Koneyrittäjät ovatkin esittäneet suometsien hoidon Kemeratukeen porkkanaa hankkeiden suunnittelijoille. Valtion pitäisi maksaa suunnittelun ja hankkeen käynnistävälle organisaatiolle kokoonjuoksupalkkio. Palkkion maksaminen edellyttäisi hankkeen osakkaiden kokouksen koollekutsumisen ja järjestämisen. Palkkio sisältäisi myös kokouksen päätöksen mukaisesti suunnittelun ja toteutuksen kilpailutuksen vaatiman asiantuntija-avun.
kehittämispäällikkö Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto ry
Kuva: Suometsien hoidon työmäärät 2012-2017. Lähde: Suomen metsäkeskus
