Talvi on perinteisesti ollut hyvä aika ojitushankkeiden urakointiin. Talvella virtaamat ovat pieniä, routa suojaa maastoa työkoneiden jäljiltä ja peltoja maan tiivistymiseltä, lisäksi urakoitsijoilla ja maatalousyrittäjillä on yleensä muutoin hiljaisempaa. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin omat haasteensa myös ojitusten toteuttamiseen.
Talvella 2018 olimme Hämeenkoskella toteuttamassa aikaisemmin suoristetun puron ennallistamista palauttamalla vesi vanhaan uomaansa. Pitkän lauhan alkutalven jälkeen tammikuinen pakkasjakso saattoi työt käyntiin, urakan loppupuolella alkoi kuitenkin vesisade ja urakka ehdittiin juuri saada valmiiksi ennen tulvan nousua. Suoritettuun uomaan rakennetuilla padoilla vesi ohjattiin alkuperäiseen vanhaan uomaansa. Välittömästi urakan jälkeen iskenyt tulva koetteli patorakenteita ja vei osan niihin kasatusta maa-aineksesta mennessään. Patorakenteet eivät olleet ehtineet kunnolla asettua ja tiivistyä. Lisäksi oikovirtausreittejä syntyi luultavasti padon ja uoman reunojen väliin.
Tänä talvena tavoitteenamme oli toteuttaa luonnonmukainen peruskuivatushanke Tammelan Uuhikonojalla osana SYKEn koordinoimaa Samassa vedessä -hanketta. Kuten hyvin tiedämme, Etelä-Suomessa talvi jäi tänä vuonna tyystin välistä, emmekä päässeet aloittamaan kaksitasouoman rakentamista Tammelaan. Uoman latvoilla sentään päästiin tekemään siivouskaivua tammi-helmikuussa.
Hämeenkosken kohde sijaitsee kosteassa purolaaksossa ja ennallistamisessa patoihin tarvittavat maa-ainesmassat olivat niin suuria, että ajoa urakka-alueelle ei olisi voinut järjestää muuna vuodenaikana. Tammelassa työ olisi voitu kelien puolesta toteuttaa viime vuonna alkusyksystä, mutta se ei sopinut hankeaikatauluun, odottelimme mm. ELY-keskuksen päätöstä peruskuivatusavustuksesta. Perkausurakka tullaan saattamaan valmiiksi, kun maa on riittävän kuiva ja kantava. Joko keväällä ennen kasvukauden alkua, syksyllä kasvukauden jälkeen tai viimeistään kuitenkin ensi talvena, jos sellainen tulee. Vähän veden aikaan myös rakennusaikaiset vedenlaatuvaikutuksen ovat pienimmät.
Ilmastonmuutos tulee pitkällä tähtäimellä aiheuttamaan myös valunnan muutoksia. Muutokset ovat erityisesti alueellisia ja vuodenaikojen välisiä. Vuosivalunnan muutos vaihtelee alueittain -10 ja +25 prosentin välillä. Vesistöjen virtaamat kasvavat talvisin kasvavan sademäärän ja lumen sulamisen takia ja vähenevät keväisin, koska lumen sulaminen aikaistuu ja lumen määrä vähenee. Myös kesien välinen vaihtelu valunnassa kasvaa. Muutoksen suunta riippuu haihdunnan ja rankkasateiden muutoksista.
Ilmastonmuutoksesta johtuvilla valunnan muutoksilla on myös vaikutusta peruskuivatusuomien mitoitukseen, koska perkaushankkeen elinkaari mitataan kymmenissä vuosissa. Samassa vedessä -hankkeessa tutkimme, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset valuntaan tulisi huomioida luonnonmukaisten peruskuivatusuomien mitoituksessa. Tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta.
Turo Hjerppe
Suomen ympäristökeskus
Kirjoittaja toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.
