Maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa on voimistumassa painotus kohti kokonaisvaltaisesti kestäviä toimintatapoja. Ratkaisujen tulee olla paitsi teknisesti toimivia muuttuvassa ilmastossa, myös pyrkiä parantamaan luonnon monimuotoisuutta, uomamorfologiaa ja veden laatua. Uudet Valumavesi– ja NBS-VEGE-NUTRI-hankkeet tuottavat mm. aiempaa laaja-alaisemmin tietoa uomakasvillisuuden ja tulvatasanteellisten kaksitasouomien toiminnasta ja vaikutuksista.
Kestävän vesienhallinnan tukemiseksi tarvitaan testattuja menetelmiä, luotettavaa tietoa menetelmien toimivuudesta ja hyödyistä sekä arviointi- ja mallinnustyökaluja edistämään toimenpiteiden kohdentamista. Tavoitteiden saavuttamista tukee osaltaan vesienhallinnassa käynnissä oleva siirtymä kohti valuma-aluetasoista suunnittelua ja luonnonmukaisen vesirakentamisen edistämistä, jota mm. maa- ja metsätalousministeriön uusi strategia korostaa. Siirtymä yksittäisten ojitusyhtiöiden ylläpitoperkauksista ja yksittäisistä uomakunnostuksista kohti valuma-aluetason eri maankäyttömuodot, maanomistajat ja intressiryhmät sekä hallintosektorit integroivaa toimintaa vaatii uudenlaisia toimintatapoja ja ohjauskeinoja.
Peruskuivatuksessa eli peltojen ja metsätalousalueiden riittävän kuivatussyvyyden ja uomien riittävän vedenjohtokyvyn varmistamisessa keskeinen potentiaalinen monihyötyinen menetelmä ovat tulvatasanteelliset kaksitasouomat. Kaksitasouomia on toistaiseksi toteutettu Suomeen vain noin parikymmentä uomakilometriä. Kaksitasouomista on saatu alustavia positiivisia tuloksia vedenlaadun osalta sekä USA:sta että Suomesta. Menetelmään liittyy kuitenkin vielä paljon tietoaukkoja mm. kuivatustilan säilymisen, salaojakuormituksen pidätyksen, ravinteiden kierron ja vapautumisen sekä niin akvaattisen, ranta- kuin terrestrisen vyöhykkeen biodiversiteettivaikutusten osalta.
Uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen, niiden vaikutusten luotettava arvioiminen ja käytäntöön vieminen vaatii monenlaista osaamista ja työpanosta. Tätä työtä tullaan tekemään juuri käynnistyneissä hankkeissa: SYKEn johtamassa ”Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi)” –hankkeessa ja Aalto-yliopiston Suomen Akatemian tutkijatohtorihankkeessa ” Luontopohjaiset insinööriratkaisut jokivesistöissä: virtausdynamiikan ja sedimentin ravinneprosessien välinen kytkentä (NBS-VEGE-NUTRI)”. Yhteistyö Valumavesi- ja NBS-VEGE-NUTRI-hankkeiden välillä mahdollistaa aihepiirin tieteellisen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhdistämisen konkreettisesti mahdollisten insinööriratkaisujen kehitykseen ja pilotointiin sekä aiheesta viestintään. Hankkeet tukevat toisiaan tavoitteessa määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksia kiintoaineen, typen ja fosforin pidättymiseen ja kiertoon, kuivatustilaan, uomamorfologiaan sekä luonnon monimuotoisuuteen.
Hankkeissa hyödynnetään paitsi todellisissa olosuhteissa tehtäviä maastoseurantoja, myös kokeellista tutkimusta kontrolloiduissa olosuhteissa, kuten laboratoriovirtauskourussa ja luonnollisen kasvillisuuden kokoluokan mahdollistavassa suuren mittakaavan kokeellisessa ulkolaboratoriossa Etelä Koreassa. Lisäksi kehitetään niin uomien virtaus- ja kulkeutumisprosessien mallinnusta, malleja valuma-aluemittakaavan vesistövaikutusten arvioinnin tarkentamiseksi kuin myös menetelmiä peltojen kuivatustilan arvioimiseksi. Hankkeiden tulosten perusteella ohjeistetaan kaksitasouomien suunnittelua ja hoitoa sekä laaditaan politiikkasuosituksia. Työtä tukevat mm. Aalto-yliopiston aiemmat tutkimushankkeet sekä SYKEn KURVI-, Samassa vedessä– ja MaaMet-hankkeet.
Pysy kuulolla! #Valumavesihanke ja #NBS-VEGE-NUTRI
Kaisa Västilä
Kirjottaja on koulutukseltaan tekniikan tohtori, joka on SYKEn erikoistutkijana johtanut Valumavesi-hanketta sen valmistelu- ja alkuvaiheessa 1.11.2019-31.8.2020. 1.9.2020-31.8.2023 Västilä toimii tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa NBS-VEGE-NUTRI-hankkeessa.
