Unikavereita ja rentoutumista
Olemme neljä toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaa Hämeen ammattikorkeakoulusta ja suoritimme avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa, Nipsulassa, projektiharjoittelua kolmen viikon ajan. Pääsimme toimimaan Nipsulassa yhteensä viitenä toimintapäivänä. Tässä blogitekstissä kerromme laajimmasta toimintapäivästämme, jolloin järjestimme ohjattua toimintaa 2–5 vuoden ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kantavana teemana päivässä oli rentoutumisen ja unen merkitys.
Unikaverit mukaan
Ennakkoon oli pyydetty, että lapset ottavat tälle kerralle mukaan unikaverin, tai vaihtoehtoisesti unikaverin sai valita Nipsulassa asuvista pehmoista. Kaikki olivat valinneet mukaan unikaverin kotoa. Aamupiirissä lapset saivat esitellä unikaverinsa muille, mukana olivat muun muassa Niilo-karhu, pöllö nimeltä Pöllö, Pipsa possu sekä muita veikeitä kavereita. Teemaan uppoutuminen aloitettiin lukemalla yökylästä kertova kirja “Pete ja Pulmu yökylässä”. Mukaansa tempaavan sadun kautta jakaannuimme päivän toimintapisteille, jotka olivat maalaus- ja leikkipiste.
Maalauspisteellä taiteiltiin muotokuvia mukana olevista unikavereista. Vesiväripaleteilta löytyi hienosti unikavereiden värit, pienimmillä maalareilla ääriviivat olivat vähän lennokkaampia ja isommilla työ oli vähän tarkempaa. Maalaukset sai kotiin viemisiksi päivän päätteeksi.
Leikkipisteellä unikavereille valmistettiin iltapalaa, pestiin hampaat, luettiin unisatuja ja laitettiin kaverit makoisille unille. Leikin tarkoituksena oli käydä läpi nukkumiseen liittyviä rutiineja, lapset osasivatkin hienosti kertoa omista iltarutiineistaan. Läpi käytiin lempi iltapalat ja unisadut. Ketä kaikkia unikavereita kotoa löytyy ja onko unipaikkana oma sänky vai vaikka vanhemman kainalo. Missä tuleekaan maailman makoisimmat unet?
Vanhempien rentoutushetki
Rentoutumisella saadaan aikaan stressihormonien tason laskua ja saadaan keho tuottamaan mielihyvähormoneita. Kehon fyysinen rentouttaminen rauhoittaa keskushermostoa. Rentoutumisella voidaan tukea kehoa selviytymään sairauksista, vammoista ja ylipäätään rasituksesta. (Mieli, 2022)
Teimme vanhemmille posterin muodossa olevan tietoiskun ja halusimme muistuttaa eri tavoista rentoutua. Rentoutushetken tarkoituksena oli mahdollistaa vanhemmalle hetki itselleen ja muistuttaa rentoutumisen ja levon terveysvaikutuksista. Halusimme tarjota vanhemmille pienen tutustumisen rentoutumisen eri tekniikoihin; musiikki, hengitysharjoitukset ja kehon liike. Teimme yhdessä vanhempien kanssa lempeää kehon liikuttamista musiikin tahtiin ja lopuksi kuuntelimme oivamieli.fi:n rentoutushengitys harjoituksen.
Muistuttaen kuitenkin siitä, että jokaisella meillä on erilaiset tavat rentoutua, eikä ainoaa oikeaa tapaa olekaan. Tärkeintä on muistaa ottaa aikaa itselleen ja olla tietoisesti läsnä hetkessä, ennen kaikkea aidosti vain itselleen.
Rentoa menoa
Nipsulassa haastavimmaksi koimme toiminnan suunnittelun isolle skaalalle eri ikäisiä lapsia, joille halusimme kuitenkin tarjota jokaisen ikäkauden mukaista ja vähän haastavaakin toimintaa. Todellakin projektin aikana meille havainnollistui se, miten paljon lasten taidot kehittyvät vaikka vain yhdessä ikävuodessa. Joskin myös yksilökohtaiset erot täytyi ehdottomasti ottaa huomioon.
Suunnitellun ohjelman lisäksi jätimme väljyyttä lasten luovalle leikkimiselle. Suunnitellun ohjelman ohjaaminen antoi meille hyvin arvokasta kokemusta leikin merkityksestä lapsille. Päivän jälkeen pohdimmekin ryhmässämme, miten voisimme hyödyntää Nipsulassa kertynyttä kokemusta tulevaisuudessa sairaanhoitajan työssämme. Lapsen pelkoa pystyy lievittämään leikin kautta ja sairaanhoitajan on tärkeää huomioida vastaanotollaan leikin merkitys lapselle. Lasten luovuus innosti myös meitä miettimään, että sairaanhoitajana lasten kanssa toimiessa luovuudelle ei ole rajoja!
Suurin osa lasten peloista liittyy hoitotoimenpiteisiin, kuten pistoksiin, tutkimuksiin, näytteidenottoon ja lääkityksen ottamiseen. Lapselle selviytymiskeinoja pelosta voivat olla vanhempien läsnäolo, henkilökunnan apu, positiiviset mielikuvat ja huumori. Turvallisuuden tunnetta luo leikkiminen ja itselle tärkeän lelun ottaminen mukaan. (Salmela, 2010)
Kevätterveisin Essi Oksanen, Niina Seulanto, Jenna Virtanen ja Päivi Mäkinen.
Lähteet
Mieli.fi (2021). Rentoutuminen palauttaa voimia. Haettu 16.5.2022 Rentoutuminen palauttaa voimia – MIELI ry
Salmela, M. (2010). Hospital-related fears and coping strategies in 4–6-year-old children. [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. https://terveysportti.mobi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=24&p_artikkeli=uux14133