Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat jäljittivät osana opintojaan neljän kantahämäläisen matkailukohteen vastuullisia tekoja. Vastuullinen toiminta huomioi kestävän kehityksen ulottuvuudet: ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden. Opiskelijat hakivat tietoa kirjallisuudesta ja asiantuntijoilta, haastattelivat matkailukohteiden avainhenkilöitä, toteuttivat asiakaskyselyitä sekä tekivät kohteista omia havaintojaan vierailukäyntien ja verkkosivujen avulla. Millaisia vastuullisia tekoja opiskelijat löysivät kohteina olleista Iittala Villagesta, Suomen lasimuseosta, Paijan maatilamajoituksesta ja Vihreä talo -kulttuuritalosta? Entä millaisia vastuullisuustyön edistämiseen liittyviä ajatuksia opiskelijoille nousi?
Opiskelijoiden vastuullisuuskartoituksen matkailukohteet olivat toiminnoiltaan hyvin erilaisia, mutta näille kohteille yhteisiä vastuullisia tekoja löytyi runsaasti, samoin monet kehitettävät asiat olivat samankaltaisia kohteesta riippumatta. Merkittävimpänä useista positiivisista opiskelijoiden tekemistä havainnoista oli, että kaikissa kohteissa vastuullinen, kestävään kehitykseen pyrkivä toiminta on tietoinen valinta, joka ohjaa sekä arkista työtä että tulevaisuuden suunnitelmia. Toimijoilla oli siis selkeä käsitys vastuullisista toimistaan ja näkymää siitä, miten voidaan tulla vielä vastuullisemmiksi. Opiskelijoiden tekemien johtopäätösten mukaan kaikilla on parannettavaa siinä, miten ja mitä vastuullisesta toiminnasta viestitään asiakkaille ja sidosryhmille. Tavoitteellinen vastuullisuustyö kannattaa tehdä näkyväksi, koska nykyajan asiakkaat kiinnittävät vastuullisuuteen yhä enemmän huomiota.
Kaikissa tutkimuskohteissa korostui monin eri tavoin paikallisen yhteistyön merkitys: asiakkaille myydään lähileipomon leivonnaisia, toimintaa kehitetään lähellä olevien oppilaitosten kanssa, palveluita ostetaan paikallisilta yrittäjiltä sekä paljon muita yhteistyön muotoja. Kulttuurin merkitys korostui kaikissa kohteissa. Tämä tuli vahvasti esiin esimerkiksi perinteiden, tapojen ja rakennusten säilyttämisen muodossa. Esteetön liikkuminen oli pyritty huomioimaan kaikissa kohteissa mahdollisuuksien rajoissa. Taloudellisen ja ekologisen vastuullisuuden tekoja olivat myös veden- ja energiankulutuksen vähentäminen, uusien hankintojen tarkka harkinta ja tuotteiden elinkaarten pohdinnat.
Kaikissa kohteissa ekologista vastuullisuutta voitaisiin lisätä myös kehittämällä jätteiden lajittelua ja kierrättämistä. Kohteiden jätehuolto edistyisi merkittävästi lisäämällä eri jätejakeille tarkoitettuja astioita ja antamalla lajitteluohjeita asiakkaille ja henkilökunnalle. Entistä tehokkaampi jätehuolto voi tuoda myös taloudellisia säästöjä.
Monet kestävän kehityksen opiskelijoiden vastuullisuuden edistämiseen liittyvät kehitysehdotukset olivat hyvin käytännöllisiä ja useat niistä on melko pienellä vaivalla toteutettavissa. Tutkimuskohteiden kehitysehdotukset koottiin vastuullisuusraporteiksi, joiden avulla Iittala Villagen, Suomen lasimuseon, Paijan maatilamajoituksen ja Vihreän talon toimijat voivat perehtyä tarkemmin kehityskohteisiinsa ja vastuullisuuteen yleisesti.
Kuten tutkimuskohteiden tarkastelu osoitti, vastuullisia tekoja tehdään toisinaan lähes huomaamatta ja ne ovat usein itsestäänselviä tekojen toteuttajille. Vastuullinen toiminta muodostuu lukemattomista pienistä ja isoista teoista, joita tehdään myös yhdessä asiakkaiden kanssa.
Kiitos VIKKE – Virtuaalinen kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä -hankkeen projektipäällikkö Heidi Kerkolalle yhteistyöstä sekä Iittala Villagelle, Suomen lasimuseolle, Paijan maatilamajoitukselle ja Vihreälle talolle arvokkaasta panostuksestanne opiskelijoiden tekemiin tutkimuksiin!
Kirjoittajat:
Maria Lehtimäki, lehtori, kestävän kehityksen koulutus, Hämeen ammattikorkeakoulu
Eija Raimovaara, projektiasiantuntija, HAMK Bio -tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kestävän kehityksen opiskelijat YSKEP20-ryhmästä
