Sain työpaikan lokakuussa 2017 Pirkanmaan Osuuskauppaan. Samoihin aikoihin oli tarkoituksena löytää toimeksiantaja opinnäytetyölle. Kuinka ollakaan, Pirkanmaan Osuuskaupan henkilöstön lehdessä oli ilmoitus, että rekrytointitiimi etsii opinnäytetyöntekijää kesätyöntekijöiden massarekrytointiin. Ennen kuin projektini alkoi niin ajatukset olivat siinä, että teen opinnäytetyöni ja valmistun. Silloin en tiennyt, kuinka paljon opparin aihe vaikuttaa omaan elämääni ja ajatusmaailmaani.
Projektin alkuvaiheet
Ensimmäisenä palaveerattiin Osuuskaupan rekrytointitiimin kanssa. Tällöin lause ”kesätyöntekijöiden massarekrytointi” kuulosti täysin vieraalta menetelmältä. Sain kuitenkin luettavakseni vuoden 2017 opparin samasta aiheesta ja pääsinkin aiheesta jyvälle. Siltikin ajatus massarekrytoinnista toi kylmiä väreitä ja ajatuksia, että itse en ainakaan ikinä halua osallistua kyseiseen tapahtumaan hakijan profiilissa, siellähän on 2000 muutakin hakijaa! Massarekrytointiin perehtyessäni selvisi, että se eroaa normaalista rekrytoinnista siten, että siellä haastatellaan kaikki, jotka ovat hakemuksen lähettäneet. Vuonna 2017 hakijoille oli toteutettu palautekysely, jotta Osuuskauppa pystyy kehittämään tapahtumaa seuraaville vuosille. Tehtävänäni oli siis toteuttaa sama kysely kaikille hakijoille.
Massarekrytointipäivät
Osuuskauppa jakoi Pirkanmaan kuuteen eri alueeseen, joissa käytiin haastattelemassa kaikki hakijat, jotka kyseiselle alueelle olivat hakeneet. Tampereen alueen haastattelut pidettiin kahtena päivänä, koska hakijoita oli niin paljon. Olin itse mukana kaikissa haastattelupäivissä. Päivien kulku oli kaikissa samanlainen. Aluksi hakijoille oli noin 20 minuutin mittainen alkuinfo, sen jälkeen hakijoille jaettiin sattumanvaraisessa järjestyksessä heidän hakemuspaperinsa, jonka jälkeen he siirtyivät jonottamaan yksilöhaastatteluun. Yksilöhaastattelu kesti noin viisi minuuttia per hakija. Muutamalla alueella pääsin itse jakamaan hakemuspapereita ja ohjaamaan hakijoita haastattelupisteille. Oli erittäin kiva saada vastuuta ja päästä konkreettisesti mukaan rekrytointiin.
Miksi sitä jännitetään
Palautekyselyä tehdessäni ja pyytäessäni hakijoita vastaamaan kyselyyn pystyin aistimaan ja näkemään heidän jännityksen. Monella posket punoittivat, kädet tärisivät, ääni värisi tai hikoilutti. Heitä katsoessani pohdin, miksi haastattelua jännitetään. Suurin syy kyseisessä tapahtumassa oli varmasti se, että hakijat olivat etupäässä nuoria ja he olivat elämänsä ensimmäistä kertaa työhaastattelussa. Toisia ehkä jännitti se, oliko heidän työhakemuksensa tarpeeksi hyvä, jotakuta ehkä se, että tapahtumassa oli monta sataa muutakin hakijaa, jotka haluavat töihin samaan paikkaan. Paras kokemus opparini aikana oli se, että pääsin mukaan rekrytointitapahtumiin. Näin vierestä kun hakijoita haastateltiin ja juttelin usean haastattelijan kanssa. Tärkein oppi mielestäni on, että kaikki me olemme vain ihmisiä, miksi siis sitä toista ihmistä pitäisi pelätä? Itse olen päässyt työpaikan hakemiseen liittyvästä pelosta jokin aikaa sitten, ehkäpä sen takia että olen sisäistänyt ja huomannut sen, että kaikki me ollaan vaan ihmisiä eikä kukaan ole toistaan parempi.
Toimiva työhakemus ja onnistunut työhaastattelu
Viimeisenä rekrytointipäivänä ennen kuin hakijat olivat saapuneet paikalle kysyin rekrytointitiimiltä millaisiin työhakemuksiin he kiinnittävät huomion ja onko hakemuksia mielenkiintoista lukea. Tänä vuonna hakemuksia tuli pelkästään kesätyöpaikkoihin 2444 kappaletta. Rekrytointitiimi mainitsi, että suurimmassa osassa hakemuksia oli samat asiat: ”olen reipas, iloinen, oma-aloitteinen, kaikkien kanssa toimeen tuleva ym.”. Useimmissa työpaikkailmoituksissa on mainittu kyseessä olevat taidot ja monet ne sieltä kopioivatkin hakemusta tehdessä. Rekrytointitiimi kuitenkin mainitsi, että jos kertoo olevansa esimerkiksi reipas niin se pitäisi tuoda hakemuksessa esille esimerkin kautta. Kertoa, missä se tulee ilmi, että on reipas tai oma-aloitteinen. Kokemukset ja omat tekemiset ovat parhaita esimerkkejä tuoda ilmi omia vahvuuksia. Myöskään liian pitkä hakemus ei ole hyvä, koska sen lukemiseen loppuu mielenkiinto rekrytoivalla ihmisellä. Hakemus olisi myös hyvä aloittaa reippaasti ja jollain mieleenpainuvalla lauseella.
Omassa työhaastattelussani S-markettiin sanoin päättäväisesti esimiehelle, että tulevaisuudessa haluan istua hänen penkillään ja nyt siellä töissä ollessani esimieheni on ehdottanut S-päällikkö valmennukseen osallistumista, ei huono ettenkö sanoisi! Samaisessa haastattelussa esimies kysyi viimeisenä ”Miksi palkkaisimme juuri sinut?”. Vastasin vain että ”Koska olen paras”, enkä sanonut vastaustani mitenkään ylimielisesti vaan rennosti, jonka jälkeen nauroimmekin yhdessä esimiehen kanssa vastaukselleni. Kyseinen työhaastattelu jäi vahvasti mieleen, koska ennen olen vastannut kaikkiin kysymyksiin yksioikoisesti enkä höpöttänyt mitään muuta. Selkeästi kun on vaan oma itsensä niin ovet aukenevat ja uudet haasteet odottavat.
Rennoin mielin siis kohti uusia tuulia ja työpaikkoja, turha niitä on jännittää!
