Ammattikorkeakouluissa tehdään paljon soveltavaa tutkimusta ja kehitystä, joka hyödyttää erityisesti työelämää. Tutkimukselle ominaista on yhteistyö: siihen osallistuvat alueen kunnat, yritykset ja yhteisöt, ja sen tuloksista hyötyvät kaikki. Seuraavassa esitellään pieni otos Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimustyön tuloksista. Lisää ammattikorkeakoulujen julkaisuja löydät yhteisestä julkaisuarkistostamme Theseuksesta.
Lento, S. ym. (2024). Opas hiilijalanjälkilaskennasta elintarvikealan pk-yrityksille. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hiilijalanjälki mittaa yrityksen toiminnan ilmastovaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä, ja on tärkeä osa vastuullista yritystoimintaa. Selvittämällä hiilijalanjälkensä yritys voi tunnistaa ja arvioida toimintansa ympäristövaikutuksia. Kun päästölähteet ovat tiedossa, yritys voi keskittyä niiden vähentämiseen. Tämä opas tarjoaa perustietoa hiilijalanjälkilaskennan vaiheista, käsitteistä ja menetelmistä elintarvikealan yritysten tarpeisiin. Opas on tuotettu osana Kestävä RuokaHäme -hanketta
Tuominen, K.; Ruponen, J.; Mikkola, A. & Askola, K. (2023) Sää- ja ilmastoriskeihin varautumisohjeita Hämeen maaseudun asukkaille. LAB-ammattikorkeakoulu.
Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt ovat yleistymässä. Pitkällä aikavälillä meidän on sopeuduttava yleiseen lämpötilan nousuun, kasvukauden pidentymiseen ja merenpinnan nousuun. Tässä raportissa tarkastellaan ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä maaseudulle aiheutuvia riskejä ja annetaan asukkaille ohjeita niiden ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen. Tarkasteltavat uhkat on jaettu teemoihin, joita ovat energianjakelu, ruokaturva, veden riittävyys sekä infraan ja terveyteen liittyvät uhat. Opas on tuotettu osana Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla -projektia.
Wirtanen, G. & Jylhä, K. (2023). Riskienhallinta vertikaaliviljelyssä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama hanke ”Vertikaalinen viljely ruokatuotannossa – uusi business maatalouteen” pyrki luomaan ohjeistuksen vertikaaliviljelyn kasvatusprosessista ja hyvistä viljelykäytänteistä. Hankkeen aikana tavoitteeksi täsmentyi myös vertikaaliseen viljelyyn sopivan riskinhallintajärjestelmän kehittäminen. Tässä julkaisussa kuvataan vertikaaliviljelyn prosesseja ja niihin liittyviä riskejä, ja se toimii tukena sisäviljelyä harjoittaville yrityksille omavalvonnan suunnittelussa.
Kortetmäki, A.; Ylinen, M. & Ylipaino, J. (2023). Omatuotannon vaikutus pienkiinteistön sähköverkkoon. Tampereen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK.
Aurinkosähköjärjestelmien sekä muiden merkittävien energialähteiden, kuten lämpöpumppujen ja sähköauton latauslaitteiden, määrä on kasvanut pientaloissa, usein asennettuna jälkikäteen. Tämä aiheuttaa riskejä, koska kiinteistön sähköverkon kokonaisuuden toimivuutta ei aina tarkastella. Erityisesti aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa on havaittu puutteita asentajien ammattitaidossa ja turvallisuuden varmistamisessa. Tässä työssä tutkittiin näiden järjestelmien yhteisvaikutuksista aiheutuvia riskejä ja haasteita sekä asennuksiin liittyviä puutteita. Tutkimus paljasti monia haasteita ja kehitystarpeita alalla, kuten säädösten tulkinnan vaihtelevuus ja standardien vaatimusten täyttymättömyys.
Kainulainen, J. (2023). Opas rakennusliikkeille GHG-protokollan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Opas on luotu helpottamaan ja selkeyttämään rakennusyritysten GHG-protokollan mukaista laskentaa ja raportointia. Oppaan tarkoituksena on tiivistää standardin tärkeimmät teemat siten, että laskenta onnistuu sujuvasti ja standardia noudattaen. Oppaan päätavoitteena on auttaa yrityksiä selvittämään omat kasvihuonekaasupäästöt ja tätä kautta löytämään mahdollisia kehityskohteita toiminnastaan. Opas on tuotettu osana Rakentamisen vihreä siirtymä -projektia.
