E-aineistojen osuus kirjaston kokoelmissa on kasvanut tasaisesti jo pitkään, ja korona-ajan alussa niiden käytössä otettiin aimo harppaus eteenpäin. Mutta miltä tilanne näyttää nyt, kaksi vuotta myöhemmin? Tapasin tietoasiantuntija Roope Hollménin ja kyselin häneltä e-aineistojen ja niiden käytön tilanteesta HAMKissa.
Käytetäänkö meillä paljon e-aineistoja? Onko eri koulutusalojen välillä eroa?
E-aineistojen käyttö ja kysyntä kasvavat koko ajan maltillisesti. Olen aloittanut itse vuoden 2021 alusta tässä tehtävässä ja sanoisin, että vieläkin enemmän voisi käyttää. Eniten käytettyjen aineistojen joukossa on suurimpien koulutusalojen keskeiset aineistot, mutta sikäli ei voi vetää suoraa johtopäätöstä, että niiden käyttö olisi suhteellisesti suurempaa kuin muiden koulutusalojen. Käyttöön vaikuttaa myös tarjonta: HAMKilaisten käytössä olevien e-aineistojen määrä ei jakaudu ehkä ihan tasaisesti koulutusaloittain.
Kuka päättää, mitä e-aineistoja hankitaan? Voiko kuka tahansa ehdottaa uutta e-aineistoa tai jopa tietokantaa hankittavaksi?
Yksittäiset e-kirjat hankkii koulutusalasta vastaava tietoasiantuntija ja niistä voi kuka tahansa tehdä hankintaehdotuksen esimerkiksi HAMK Finnassa tai sähköpostilla. Varsin usein näitä pystytään myös toteuttamaan, myös nopealla aikataululla.
Kokonaisen tietokannan hankinta on vähän isompi juttu ja se yleensä vaatii pitemmän valmistautumisen, mutta samalla lailla myös tietokannan hankkimista voi ehdottaa kuka tahansa. Silloin pitää olla valmistautunut siihen, että saattaa mennä vuosi, jopa parikin, että se tulee käyttöön – jos ollenkaan. Tietokantojen vuosittaiset maksut ovat tuhansissa, jolleivat peräti kymmenissä tuhansissa euroissa. Jotta saadaan jotain uutta, pitää välillä luopua jostain vanhasta vähemmän käytetystä. Usein tietokantahankinnoissa konsultoidaan koulutusohjelmia ja heiltä saadaan myös tietoa uusien tietokantojen tarpeesta. Toisinaan koulutusohjelmat myös osallistuvat kustannuksiin. Tietokantojen valinnat tehdään siis pitkälti yhteistyössä kirjaston ja koulutusalojen kesken.
Onko etätyön ja -opiskelun lisääntyminen heijastunut e-aineistojen käyttöön? Näkyykö se esimerkiksi moduulikirjallisuudessa, eli ovatko opettajat valinneet moduulikirjoiksi enemmän e-aineistoja?
Vuonna 2020 oli tietynlainen piikki ainakin joissain e-aineiston käyttöluvuissa, mutta 2021 käyttö pääsääntöisesti myötäili vuoden 2020 tasoa. Monimuotoinen koulutus kyllä lisää e-aineistojen kysyntää, ja paineita lisätä esimerkiksi moduulikirjallisuutta on. Tietysti moduulikirjat valitaan ensisijaisesti sisällön perusteella, eikä kaikkea moduulikirjallisuutta ole mahdollista saada e-kirjoina. Toivomme, että opetushenkilökunta löytäisi meidän lisensoimista e-aineistosta sopivia moduulikirjoja tai vinkkaisi meitä muista toiveista. Osittain näin tapahtuukin, mutta enemmänkin saa olla yhteydessä.
Tutkimuksen lisääminen on yksi HAMKin strateginen tavoite. Näkyykö tämä e-aineistojen käytössä?
Tavallaan olettaisi, että vertaisarvioitua kansainvälistä tiedeaineistoa käytettäisiin vieläkin enemmän kuin nyt tehdään, juuri tutkimusnäkökulmasta katsottuna. Tutkijat käyttävät varmasti sellaisiakin aineistoja, joita ei HAMKin kirjastolla ole tarjolla.
Joidenkin e-aineistojen hintaan sisältyy myös tietty määrä julkaisuoikeutta. Ovatko HAMKin tutkijat hyödyntäneet kirjaston tarjoamia julkaisuväyliä?
Itse en ole julkaisupuolen kanssa läheisesti tekemisissä, mutta pelkkien numeroiden perusteella näyttää siltä, että enemmänkin voisi julkaista HAMKin kirjaston sopimusten puitteissa. Mutta sitten voidaan kysyä, että kattavatko meidän sopimuksemme sellaiset julkaisukanavat, joissa HAMKin tutkijat haluavat julkaista? Voi olla, että opetuksen painopisteellä hankitut aineistot ja tutkimuksen tarpeet eivät tältä osin täysin kohtaa. Meillä ei kuitenkaan ole valitettavasti varaa lisensoida kaikkia suurten tiedekustantajien tietokantoja, joten tämä on vähän tasapainoilua.
Vuonna 2021 kirjasto käytti aineistobudjetistaan 16% painettuihin julkaisuihin ja 84% e-aineistoihin. Ovatko painetut kirjat ja lehdet katoamassa? Miltä näyttää e-aineistojen ja niiden käytön tulevaisuus HAMKissa?
Painetut kirjat ja lehdet eivät ole katoamassa HAMKin kampuskirjoista ihan äkkiä mihinkään. Pelkästään e-kirjojen hinnoittelu takaa sen, että välillä on edullisempaa ja kokonaistaloudellisempaa hankkia uusikin aineisto painettuna, kuin maksaa vuosittaista lisenssimaksua sen käytöstä. Lisäksi edelleenkään kaikkea ei ole saatavana e-formaateissa. Painettu kirja ja lehti ovat ihan toimivia käyttöliittymiä: ne eivät tarvitse energiaa tai päivittämistä ja kulkevat helposti mukana. Toki e-aineistojen osuus varmaankin jatkaa tasaista kasvuaan ja toivomme, että myös niiden käyttöaste kasvaa.
Lue lisää:
Mikkonen, K. (27.9.2020). Koronaloikka: HAMKin kokotekstiaineistojen käytön vertailua huhti-toukokuussa 2018-2020.
Hollanti, P. (15.3.2022). Näitä HAMK luki 2021.
Roope Hollmén on tuore HAMKilainen vuosimallia 2020. Vuoden 2021 alusta hän on toiminut kirjaston tietoasiantuntijana. Roopen vastuulla ovat erityisesti opetusalan kokoelmatyö sekä kirjaston e-aineistot.
