Teknologian kehitys on nopeaa ja muuttaa ihmisen toimintaa jatkuvasti. Yhä useampi tehtävä automatisoidaan ja hajautetaan, tekoäly tunkeutuu kaikkialle ja digitalisaatio on edennyt teollisuudesta koteihin. Miten tämä muutos vaikuttaa ihmisiin? Seuraavassa viisi kirjaa, jotka pohtivat teknologian vaikutusta elämäämme. Lisää lukuvinkkejä on koottu HAMKin omaan suosikkilistaan.
Pullinen, J. (2019). Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. HS-Kirjat.
Elämme kuplassa, pelkäämme somekohuja, rapautamme muistimme, kielemme ja keskustelukulttuurimme, kauhistelemme selfie-kulttuuria. Tuttua, eikö totta? Ja samalla väärin, kuten Jussi Pullainen kirjassaan osoittaa. Internet ja some eivät ole pelkästään uhka, ne myös näyttävät meille millaisia me ihmiset oikeasti olemme. Verkko todella muuttaa meitä, mutta eri tavoin kuin oletamme. Kun tunnistamme somen ilmiöt, osaamme myös käyttää niitä parantaaksemme omaa elämäämme.
Särkikoski, T., Turja, T., Parviainen, J. & Hämäläinen, A. (2020). Robotin hoiviin? Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan. Vastapaino.
Robotit ovat arkea kouluissa, vanhainkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teknologia on sinänsä neutraalia, mutta sen hyödyntämisen tavat kertovat aina arvomaailmastamme. Teknologiaan liittyy aina politiikka. Kirjoittajat tarkastelevat palvelurobottien käyttöön liittyviä sosiaalisia ja eettisiä kysymyksiä. He muistuttavat myös siitä, että robottien tuonti arjen toimintaympäristöön on teknisesti haasteellista: kaikkea ei voida suunnitella ja ennakoida tehtaiden kliinisissä laboratorioissa. Palvelurobotteihin liittyvät haasteet ovat kiinteästi yhteydessä ihmistieteisiin, ja kehityksen ohjaus vaatii tietoisempaa suunnittelua. Demokratiassa onkin tärkeää huomioida myös kansalaisten näkemykset ja toiveet.
Hantula, K. & Korkman, O. (2018). Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. Alice Labs Publishing.
Hantulan ja Korkmanin näkemys on se, että jatkuva tehokuuden ja tuottavuuden tavoittelu vaikuttaa vääjäämättä meidän suhteeseemme muihin ihmisiin: perheeseen, ystäviin, yhteistyökumppaneihin ja yhteisöihin. Tekijöiden mukaan teknologia on heikentänyt elämänlaatuamme ja olemme hukanneet sosiaalisen kontekstin. Minä-kulttuurin pönkittämisen sijaan meidän tulisi palauttaa sosiaalinen kanssakäynti vanhaan arvoonsa. Somen palvelujen tulisi itsenäisen jakamisen sijaan tukea sosiaalista kanssakäyntiä ja yhdessä tekemistä.
Vahvanen, P. (2018). Kone kaikkivaltias: Kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan. Atena.
Jo kirjan nimi kertoo, mistä on kyse: teknologian vihaajan poleemisesta puheenvuorosta. Kaikessa pessimismissään kirja sisältää kuitenkin kiistattomia totuuksia teknologian pimeästä puolesta. Vanhanen nojaa tieteen historiaan ja siteeraa sekä Wrightia että McLuhania edistyksen arvaamattomista seurauksista ja teknologian vaikutuksesta käyttäjäänsä. Vahvanen ennakoi teknologiakriittisyyden vahvaa nousua ja peräänkuuluttaa vallankumousta – mielen vallankumousta.
Tegmark, M. & Pietiläinen, K. (2018). Elämä 3.0: Ihmisenä oleminen tekoälyn aikakaudella. Terra Cognita.
Vahvasen kirjaa tasapainottamaan – tai kenties kauhuskenaarioita tukemaan – sopii Max Tegmarkin esitys tulevaisuudesta, jossa tekoäly on kehittynyt ohi ihmisen. Tekoäly syntyi 2010 -luvulla ja on vielä lapsen asteella, mutta kehittyy nopeasti. Tegmark varoittelee siitä, että jo 30 vuoden kuluttua voimme olla ongelmissa; miten voimme varmistaa sen, että ylivoimainen teknologia on luotettavaa? Millainen on tekoälyn aikakausi: demokratia vai diktatuuri? Miten ihmiskunta voi säilyä ikuisesti maailmamme muutoksissa?
Kuvasta kiitos: Gerd Altmann @ Pixabay
