Rasisminvastaista viikkoa vietetään Suomessa 16.-22.3. Tänä vuonna viikon teemana on turvallisuus: puuttumalla rasismiin voimme luoda kaikille turvallisempia yhteisöjä, joissa elää, opiskella ja työskennellä. Seuraavassa viisi lukuvinkkiä, jotka lähestyvät rasismia eri näkökulmista. Lisää lukuvinkkejä aiheesta löydät HAMK Finnasta.
 Liebkind, K. (2000). Monikulttuurinen Suomi: Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Gaudeamus.
Teos käsittelee maahanmuuttajien ja valtaväestön kohtaamisia, rasismia, syrjintää ja maahanmuuttajanuorten identiteettiä Suomessa. Tutkimus tarjoaa tieteellistä tietoa etnisistä suhteista ja niiden kehittymisestä yhteiskunnan monimuotoistuessa. Vaikka paljon on tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen, se tarjoaa edelleen hyvän perustan keskustelulle Suomessa käynnissä olevasta muutoksesta. |
 Zacheus, T., Mäkinen, V., & Lyons, M. (2024). Korkeakouluopiskelijoiden etnisestä taustasta johtuvaan epäasialliseen kohteluun puuttuminen: Sivustakatsojien näkökulma. Kasvatus, 55(3), 288-302.
Artikkeli käsittelee etniseen taustaan perustuvaa epäasiallista kohtelua Suomen korkeakouluissa. Kyselyaineiston (n=870) perusteella epäasialliseen kohteluun puuttuminen on harvinaista, samoin sen näkeminen, että muut puuttuvat tilanteisiin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat opiskelijat puuttuvat epäasialliseen kohteluun useammin kuin enemmistöön kuuluvat. Myös ne, jotka ovat itse kokeneet epäasiallista kohtelua etnisen taustansa vuoksi, reagoivat herkemmin muiden kohtaamaan epäasialliseen kohteluun. |
 Emcke, C.(2017). Vihaa vastaan. Vastapaino.
Emcke tarkastelee teoksessaan nyky-yhteiskunnan keskeisiä ongelmia, kuten rasismia, fanatismia ja demokratian vastaisuutta. Hän korostaa avoimuutta, yksilönvapautta ja uusien äänten kuulemista vastavoimana ahdasmielisyydelle. Vihan kohtaamiseen hän ehdottaa keinoiksi kriittistä ajattelua, itsereflektiota ja erojen huolellista analysointia. Näin voidaan vastata myös niille fanaatikoille, joille moninaisuuden ymmärtäminen on vierasta. |
 Kosonen, H., Suuriniemi, S., & Lyytinen, M. (2024). Eikö hyvä tahto riitä? Mihin korkeakouluopetuksessa tarvitaan turvallisemman tilan periaatteita? Aikuiskasvatus, 44(1), 62-68.
Turvallisemman tilan periaatteet voivat tukea korkeakouluopetusta lisäämällä luottamusta, avoimuutta ja opiskelijoiden hyvinvointia. Artikkelin kyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat periaatteet pääosin myönteisinä. Heidän mukaansa periaatteet helpottavat vuorovaikutusta, palautteenantoa ja yhteydenottoa opettajaan. Ne auttavat myös tunnistamaan vakiintuneita puhetapoja ja normeja, jotka voivat sulkea muita ulkopuolelle. Kokonaisuutena turvallisemman tilan käytännöt vahvistavat osallisuutta ja luovat tilaa moninaisille näkökulmille sekä rakentavalle, kriittiselle keskustelulle. |
 Niittymäki, H., & Martinoff, M. (2021). Ihmisiksi elämisen taito: Rauhankasvatusneuvola. Suomen rauhanpuolustajat.
Hanna Niittymäen esseekokoelma pohtii, miten jokainen voi edistää rauhaa arjessa ja laajemmassa mittakaavassa. Kirja on selkeä ja helposti lähestyttävä, ja siinä käsitellään muun muassa arvoja, empatiaa, dialogia ja sovittelua. Teos tarjoaa käytännön vinkkejä siihen, miten keskustella kunnioittavasti eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa. |
