Yrittäjämäisyys oppimisen kontekstina
Yrittäjämäistä oppimista pohdittaessa vastaan tulevat väistämättä kysymykset: Mitä on yrittäjämäisyys? Miten yrittäjämäisyyttä voi oppia – vai voiko? Miten siihen voi opettaa – vai pitäisikö puhua valmentamisesta ja ohjaamisesta? Yksiselitteisiä vastauksia ei ole eikä yrittäjämäisyyden kaltaisen ilmiön kohdalla tule ollakaan. Kehittyä voi kuitenkin aina.
Yrittäjämäistä oppimista voidaan toteuttaa ammatillisessa koulutuksessa. Kyse on ennen kaikkea oppimisen organisoinnista. Yksi mahdollinen tapa on perustaa oppiminen tiimiajatelulle, jossa opiskelija ei mene ”kouluun”, vaan paremminkin ”töihin”. Yrittäjyys on toimintaa ja niin myös siihen oppiminen.
Työskentely voi tapahtua esimerkiksi opiskelijayrityksissä, verkossa, Nuori Yrittäjyys -yrityksissä, projekteissa, aidoilla työpaikoilla tai oppimisyhteisöjen perustamissa osuuskunnissa.
Kun osaamisperusteista tavoitetasoa tarkastellaan tutkinnon osien sijaan koko tutkinnon tasolla, ja kun opetuksen sijaan suunnitellaan oppimista, on oppiminen mahdollista organisoida luokkahuoneessa istumisen sijaan toimintana.
Toiminnallisessa oppimisessa suunnittelun työkalu voi olla opiskelijan kanssa solmittava oppimissopimus, joka voidaan laatia ammatillisen koulutuksen reformin hengessä henkilökohtaisena osaamisen kehittymissuunnitelmana (HOKS). Oppimiseen ja sen kehittymiseen kuuluvan reflektion keskeinen foorumi voi olla perinteisen ”luokan” sijaan esimerkiksi käsiteltävän aiheen mukaan muodostettu vapaamuotoinen piiri. Oppimiskokemuksia käsitellään tavoitellun oppimisen mukaisesti.
Toimiva kokonaisuus edellyttää oppimisorganisaatioilta moniasteista koulutusyhteistyötä ja tiivistä työelämäyhteistyötä. Tämä edellyttää alueellista yhteistyötä, jossa oppimisyhteisöjen lisäksi ovat mukana esimerkiksi kunnat, yritysyhteistyöorganisaatiot ja muut mahdolliset intressitahot. Kaikkien tahojen tulee aidosti sitoutua yhteisesti sovittuihin päämääriin ja strategioihin. Opettajilta tämä edellyttää yhteistyötaitojen lisäksi muun muassa osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä ajattelua. Oppilaitosten lisäksi mukaan tarvitaan yrityksiä, yritysten muodostamia yhteenliittymiä ja erilaisia yrityskeskuksia.
Yrittäjämäisyys projektissa
Yrittäjyyden edistäminen on yksi Erasmus+ -ohjelman kautta tuettavista toiminnoista vuoden 2018 haussa. Yrittäjyyden edistämisessä keskeistä on hakijoiden oma yrittäjämäinen toiminta. Käynnissä olevassa haussa painottuu yrittäjyyden ohella innovatiivisuus. Hakijan on varmaan viisasta ottaa tämä huomioon hakemusta laatiessaan. Uusia ideoita kehitettäessä innovaatioprosessin ytimessä on vuorovaikutus. Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa niin laaja-alaisella yhteistyöllä kuin yhden alan yhteistyölläkin.
Laaja-alaisessa yhteistyössä hyötyjä varmasti tuottaa tutustuminen eri aloille ominaiseen ajatteluun, joka tuo uusia näkökulmia. Nämä saattavat myös johtaa innovaatioihin. Yksittäisen alan sisäisessä yhteistyössä hyödyt näkyvät alan syvällisen osaamisen tuottamana ajatteluna ja sen mahdollistamina innovaatioina.
Kansainvälisessä yhteistyössä kielimuurikaan ei välttämättä ole ongelma, korkeintaan jonkinlainen hidaste. Opiskelijan kertoman mukaan yhteisen kielen puute ei mitenkään rajoittanut yhteistyötä heidän projektissaan, kun käyttöön otettiin Googlen kääntäjätoiminto. Nuoret osaavat ottaa tekoälyn hyötykäyttöön. Tämä on mielestäni varsin innovatiivista.
Tulevia hankkeita ja projekteja suunniteltaessa kannattaa lähteä liikkeelle yhteistyöverkostosta ja sen yhteisestä kehittämisintressistä. Yhteistyöllä pitää olla kirkas visio: mitä haluamme saavuttaa yhdessä ja mikä on kunkin osallistujan lisäarvo ja panos vision saavuttamisessa? Mukana pitää olla erilaisia yhteisöjä, joilla kaikilla on hieman toisistaan poikkeava näkökulma kehittämisen kohteeseen. Parhaimmillaan yhteistyö tarjoaa monipuolisen ja yrittäjämäisen oppimisympäristön niin ammatillisille opiskelijoille, yrittäjille, yritysten toimijoille, julkishallinnon toimijoille kuin järjestöihmisillekin.