Minulla on aiempiakin kokemuksia opettamalla opettamisesta, käytinhän toteutusta myös yhden väitöskirjaani tulleen artikkelin perustana. (Hannula 2015; Hannula & kumpp. 2013.) Olen viime vuosina etsinyt optimaalista toteuttamistapaa ammattipedagogisille opinnoille niin erilaisten opettamalla oppimisen sovellusten kuin perinteisemmän opettajalähtöisen toteuttamistavan välillä. Aiemmin olen perustanut päätöksentekoani toteutustavasta enemmän tai vähemmän oman intuition varaan. Nyt kuitenkin päätin tehdä saavutettavasta tiedosta näkyvää ja analysoida toteutusta aiempia toteutuksia systemaattisemmin.
Toteutustavasta käytettävästä nimityksestä on käyty jonkin verran keskustelua HAMK Ammatillisen opettajankoulutuksen toimijoiden kesken. On pohdittu, milloin on kyse Markku Kuivalahden toimittamassa teoksessa (2015) tarkoitetusta Köydenpunojan pedagogiikasta ja milloin opettamalla oppimisesta yleisemmällä tasolla. Tässä kokeilussa en pyrkinytkään noudattamaan Köydenpunojan pedagogiikkaa sen puhtaimmassa muodossa, joten käytän jatkossa nimitystä opettamalla oppiminen, jota käsitettä olen pyrkinyt käyttämään myös viestinnässäni opiskelijoiden kanssa.
Toteutus
Lukuvuonna 2021 – 2022 olen toiminut vastuuopettajana VE21B3-ryhmässä, jonka opinnot ovat tapahtuneet lähtökohtaisestikin verkossa, ilman fyysisiä tapaamisia. Ryhmän koko oli alussa 36 opiskelijaa ja oli perusteltua muodostaa kuusi opintopiiriä, joihin kuhunkin tuli siis kuusi opiskelijaa. Jonkin verran ryhmän koko on supistunut alkuperäisestä. Neljä opiskelijaa on joko lopettanut tai siirtänyt opintojaan myöhemmäksi. Toisaalta yksi opiskelija tuli mukaan ammattipedagogisten opintojen alkaessa. Opiskelijat ovat myös saaneet hyväksilukuja ja osaamisen tunnustuksia sen tunnistamisen kautta. Yhden opiskelijan osalta ammattipedagogiset opinnot opinnollistettiin. Opinnoissa mukana olevien opiskelijoiden määrä on siis vaihdellut opintojaksoittain, mutta tässä esityksessä riittänee, kun sen todetaan olleen noin 30 opiskelijaa.
HAMK ammatillisen opettajankoulutuksen Ammattipedagogiset opinnot -moduulin laajuus voimassa olevan opetussuunnitelman (HAMK 2021) mukaan on 18 opintopistettä. Se rakentuu neljästä opintojaksosta:
- Dialoginen vuorovaikutus 3 op
- Opetuksen suunnittelu ja henkilökohtaistaminen 6 op
- Oppimisratkaisut ja opetusmenetelmät 5 op
- Arviointi 4 op
Näistä ensimmäisessä, eli Dialoginen vuorovaikutus -opintojaksossa toteutus tapahtui opettajalähtöisesti, mutta kolmessa muussa opintojaksossa toteutus tapahtui siten, että jokainen opintopiiri sai vuorollaan tehtäväkseen suunnitella ja toteuttaa verkkoistunto. Opintopiirillä oli mahdollisuus myös muokata laatimaani oppimistehtävää samoin kuin opiskeltavaksi tarkoitettua oppimateriaalia. Joitakin muutosesityksiä opintopirit tekivätkin, mutta yleisesti ottaen ne jäivät melko vähäisiksi.
Ensimmäisenä tehtävänä suoritin työnjaon kuuteen, johtuen opintopirien määrästä. Perustana minulla olivat opintojaksoille opinto-oppaassa (HAMK 2021) asetetut osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Käytännön syistä luovuin ajatuksesta, että hyödyntäisin työnjaossa opintopisteitä matemaattisesti. Sen sijaan pyrin mielestäni loogisiin kokonaisuuksiin. Opetuksen suunnittelu ja henkilökohtaistaminen -opintojakson tavoitteet ja arviointikriteerit jaoin kahdelle opintopiirille, Oppimisratkaisut ja opetusmenetelmät -opintojakson vastaavasti kolmelle opintopiirille ja Arviointi-opintojakson puolestaan yhdelle. Viimeksi mainittua opintojaksoa varten oli varattu kaksi verkkoistuntoa, joten jälkimmäisessä päätin palata opettajajohtoiseen toteutustapaan. Opintopiirit saivat varata oman vuoronsa heille Moodle-oppimisalustan kautta jakamastani Excel-taulukosta ajatuksella, että nopeimmilla on eniten valinnanvaraa.
Käytännön kokemuksia
Hyödynsin kokemusten keräämisessä erityisesti Spark-ohjelmalla kerättyä moduulipalautetta. Omaa ymmärrystäni ovat lisänneet myös opiskelijoiden pohdinnat oppimispäiväkirjoissa sekä eri yhteyksissä saamaani suulliset palautteet. Tätä kirjoitusta varten keskityin nimenomaan opettamalla oppimisen menetelmää koskeviin, opiskelijoiden antamiin kommentteihin.
Opetusmenetelmää puoltavia kommentteja on selvästi enemmän kuin niitä vastustavia. Toisaalta opiskelijat tarjosivat myös hyviä kehittämisehdotuksia, jotka on ilman muuta syytä ottaa huomioon tulevassa toteutussuunnittelussa.
Poimin tähän joitakin kokonaisuudesta irrotettuja lauseita tai virkkeitä opiskelijoiden kommenteista:
Hyvää
”Opettamalla oppiminen oli mielestäni erinomainen työskentelytapa.”
”Opettamalla oppiminen oli hyvä idea, laajuus ehkä voisi olla suppeampi.”
”…monipuolista hyvää tekemistä hyvässä porukassa.”
” Opintopiirin ”kesken oli hyvä tekemisen meininki, itse pidin toisten opettamisen seuraamista hyvänä tapana oppia”
”Opettamalla oppimisen kautta pääsi syventymään aiheeseen paremmin. Opintopiirien toteuttamat verkkoistunnot toivat mukavaa vaihtelua opiskeluun.”
”Opettamalla opettaminen, opetettavan aiheen kattavuus ja monipuolisuus, sai paljon tietoa, ryhmä- ja aktivointitehtävät zoomissa edistivät oppimista. Oli hyvä asia, että varsinaista luento-opetusta oli vähän, sai kokemusta paljon muista tavoista oppia asioita.”
Kuten joistakin kommenteista selviää, opintopiirin yhtenäisyys ja henki ovat hyvin tärkeitä onnistuneen oppimiskokemuksen saamisessa. Toinen huomio koskee sitä, että opiskelijat saivat (tai joutuivat) perehtyä opettamaansa aiheeseen hyvinkin syvällisesti. Myös toisten opintopiirien toteuttamista verkkoistunnoista koettiin opitun.
Kehitettävää
Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet opettamalla oppimista erityisen hyvänä, kuten ilmenee muun muassa seuraavista palautekommenteista:
”Opettamalla oppimisen voisi rajata vain osaan, jättää tärkeämmät osuudet ns. asiantuntijoille.”
”Opettamisen suorittaa opettaja.”
”Jättäisin opintopiirien tekemät opettamisosiot pois, sillä mieluummin kuuntelisin ammattilaisen kertomana tärkeät asiat kuin ryhmän. Ne jäivät vähän löyhiksi ja osin taas liian tiiviiksi.”
Moduulissa käytetyn menetelmän osalta kehittämisajatukset olivat siis käytännössä kaipuuta opettajalähtöiseen opetukseen. Oman arkikokemukseni mukaan tulos vastaa aiemminkin saamaani palautetta.
Yhteenveto
Tämän selvityksen tulosta voisi luonnehtia siinä mielessä tylsäksi, että varma vastaus jää edelleen puuttumaan. Yhtäältä opettamalla oppimisella on kannatusta, toisaalta opettajajohtoista opetustakin kaivataan. Puhtaasti määrällisen analyysin perusteella opettamalla oppiminen saa enemmän kannatusta kuin vastustusta. Asia ei ehkä kuitenkaan ole sellainen, jossa yksin äänestystulos ratkaisisi.
Opettajajohtoisuutta odottavat opiskelijat tuovat mieleeni mahdollisuuden lisätä esimerkiksi videoituja asiantuntijaluentoja. Olen käyttänyt niitä jonkin verran, mutta yhdessä vaikkapa muodikkaiden podcastien kanssa ne voisivat tuoda mukaan kaivattua asiantuntijaopettajuutta.
Haluaisin pitää kiinni sekä käänteisen oppimisen että oppimalla opettamisen mallista, mikä siis saa myös tukea tästä aineistosta. Käänteisen oppimisen idean mukaisesti tiedon hankkiminen tapahtuu ensisijaisesti etäoppimisen kautta sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä toimintana (opintopiirit). Verkkoistunnoissa ja monimuotokoulutuksessa lähipäivinä voitaisiin näin keskittyä tiedon jakamiseen ja jalostamiseen. Parhaimmillaan voitaisiin päästä myös tiedon luomisen tasolle.
Opettamalla oppimisessa on varmasti paljon edelleen kehitettävää. Nyt toteutetussa mallissa vastuuopettajana suunnittelin kullekin opintojaksolle struktuurin, jolla tarkoitan muun muassa opetussuunnitelman tavoitteiden ja arviointikriteerien jalkauttamista oppimistehtäviksi. Muotoilin ne suhteellisen ylimalkaisesti, koska halusin tarjota tilaa opintopiireille. Tätä pitää miettiä tarkemmin, koska opintopiirit hyväksyivät turhan helposti tarjoamani tehtävät lopullisiksi oppimistehtäviksi. Pitää joko parantaa ohjausta tai määritellä oppimistehtävät tarkemmin.
Opintopiirin tehtäväksi jäi siis erityisesti verkkoistunnon suunnittelu ja toteutus. Tämä onnistui minusta monilta osin oikein hyvin. Totta kai kriittistäkin palautetta voidaan ja kuuluu antaa, mutta monen osalta kyse oli kuitenkin ensimmäisistä harjoituksista opettajuuden tai ainakin verkko-opettajuuden parissa. Hyvä lähtökohta on sekin, että opettajankoulutuksessa on tarkoitus harjoitella opettamista.
Tarjosin opintopiireille ohjausta vähintään yhden istunnon verran. Ohjausta on vaikea tarjota liikaa, joten sen varmasti voisi hoitaa paremminkin. Ajattelen kuitenkin niin, että en halua tyrkyttää ohjauspalveluja liikaa vaan toivon, että aikuiset ammattilaiset ottavat yhteyttä ohjaustarpeissaan. Ja tietysti näin usein tapahtuikin.
HAMK ammatillisen opettajankoulutuksen ensi lukuvuoden työnjako on tätä kirjoittaessani minun tietääkseni vielä kesken, joten muotoilen näin: Jos jatkan vastuuopettajana tulevaisuudessa, käytän opettamalla opettamista taas yhden toteutuskerran viisaampana ja pystyn toivoakseni kehittämään sitä eteenpäin.
Lähteet
HAMK (2021). Ammatillinen opettajankoulutus – Opinto-opas 2021-2022. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hannula, H., Dorra, T., Kuivalahti, M. & Hallavainio, T. (2013). Learning to be Entrepreneurial in Vocational Teacher Education. In Egitania Sciencia – ANO 7; Entenp Special Edition 2013, 39 – 55
Hannula, H. (2015). Yrittäjyyskasvatus ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa – Tapaustutkimus HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Acta Universitatis Tamperensis 2089 Tampere University Press Tampere 2015.
Kuivalahti, M. (2015). Köydenpunojan pedagogiikka. Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK e-julkaisuja 26/2015.