Ilmastonmuutoksen myötä sääolosuhteiden on ennustettu muuttuvan nykyistä äärevämmiksi, mikä tuo Suomenkin maataloudelle haasteita viljelyvarmuuden ylläpitämiseen. Lisääntyvät pitkät kuivat ja toisaalta sateiset jaksot asettavat kasvavia haasteita maaperän toiminnoille, rakenteelle ja rakenteen kestävyydelle.
Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaamisessa maan rakenne on keskeinen tekijä, sillä se säätelee maan toiminnan kannalta merkittäviä prosesseja kuten kaasunvaihtoa ja vedenpidätys- ja läpäisykykyä. Savimaiden tuottokyky määräytyy pitkälti maan rakenteen perusteella ja rakenne on keskeinen tekijä myös viljelyn ympäristövaikutusten kannalta.
Uudellamaalla alkoi kesällä 2020 Tietoa ja työkaluja viljelyvarmuuden parantamiseksi (TyVi) -hanke, joka osaltaan pyrkii vastaamaan viljelymaiden kasvukuntoon liittyviin haasteisiin. Tavoitteena on tuottaa yleistettävää tietoa maan orgaanisen aineksen vaikutuksista savimaan toiminnalliseen rakenteeseen ja lisätä ymmärrystä maan kasvukunnon taustalla olevista prosesseista. Lisäksi tavoitellaan tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden vuorovaikutuksen parantamista, viljelijöiden tiedon lisäämistä maan rakenteen merkityksestä kasvukunnolle ja viljelyn ympäristövaikutuksille sekä uusien välineiden saamista eteläiselle Suomelle tyypillisten savimaiden toiminnallisen rakenteen arviointiin.
Hankkeessa on jo kasattu 20 yhteistyötilaa Uudenmaan alueella kattava verkosto mittausaineiston keruuta varten. Tutkimuksen kannalta yhteistyö neuvonnan ja viljelijöiden kanssa on keskeisessä osassa. Syksyn aikana tutkijoista ja neuvojista koostuva kenttätiimi kiersi kaikki yhteistyötilat läpi. Viljelijät olivat omiin kokemuksiinsa ja satohistoriaan perustuen valinneet tilaltaan kaksi mittausalaa savimaan lohkoilta. Toinen mittausaloista edusti viljelijän arvion mukaan hyvää ja toinen huonoa kasvukuntoa. Kultakin tarkasteltavalta alalta otettiin laboratorioanalyysejä varten maanäytteitä aina puolen metrin syvyyteen asti. Näiden avulla tullaan määrittämään maan tiiviys ja orgaanisen aineksen määrä eri syvyyksissä sekä viljavuutta kuvaavia kemiallisia muuttujia. Nyt kerätyn maanäyteaineiston perusteella tullaan valitsemaan pienempi sarja tutkimuskohteita, joilla tullaan syksyllä 2021 tekemään tarkempia maan rakenteeseen linkittyviä mittauksia.
TyVi-hankkeen toimintamalli osoittautui ensimmäisen tilakierroksen aikana toimivaksi. Tutkimuksen näkökulmasta viljelijöiden vahva peltojen viljelyhistorian ja käytännön ominaisuuksien tuntemus antaa hyvän pohjan tutkimustyölle ja jatkotoimien suunnittelulle tiloilla. Yhteistoiminta neuvonnan kanssa mahdollistaa hankitun tutkimustiedon siirtymisen nopealla aikataululla käytännön toimintaan ja yleensäkin tiedonkulun eri toimijoiden välillä. Lisäksi tutkimustoiminta yhteistyötiloilla mahdollistaa maantieteellisesti laajemman näkemyksen hankkimisen verrattuna pelkästään tutkimusorganisaatioiden omilla tutkimusmaatiloilla toimimiseen.
TyVi on Uudenmaan ELY-keskuksen, Maa- ja vesitekniikan tuen, Salaojituksen tukisäätiön sekä Niemi-säätiön rahoittama hanke, jota HAMK toteuttaa yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Tietoa kirjoittajasta
Jari Hyväluoma työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Jarin tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteena ovat viimeisen vuosikymmenen ajan olleet erityisesti maaperän rakenteeseen liittyvät kysymykset.
