HAMK saa tunnustusta biotalouden digitalisaation osaajana. Digitalisaatio etenee laajalla rintamalla niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa.
Sadat anturit eri käyttökohteissaan: peltomullassa biohiilen kupeessa, kulotusaukealla, ojissa, navettailmassa, työkoneissa, viljasiiloissa, säilörehuvarastossa, kasvihuoneissa, ikkunattomassa kerrosviljelykontissa, opetusmaatilan polttoainetankeissa ja laboratorion leväkasvattamossa keräävät tietoa yötä päivää. Tieto kulkeutuu palvelimille, jotka on ohjelmoitu muokkaamaan tietoa käyttäjälleen sopivaan muotoon taulukoiksi, käyriksi, pylväiköiksi, valomerkeiksi tai tekstiviesteiksi puhelimeen. Käyttäjä näkee nopeasti, miten asiat ovat ja onko jotain poikkeavaa tapahtunut tai tapahtumassa.
Edellinen ei ole mitään tulevaisuuden kuvittelua, vaan arkipäivää paitsi HAMKin biotalouden tutkimusyksikön toiminnassa myös biotalouden opiskelijoiden koulutuksessa. Digitaalisuus ja sen tuoma toimintatavan muutos, tiedolla johtaminen, on jalkautunut kaikkiin HAMKin biotalouden kampuksiin eli Mustialaan, Lepaalle, Evolle, Forssaan ja Hämeenlinnan Visamäkeen. Kampusten lisäksi muutos näkyy myös yritysmaailmassa. Antureita on laitettu paalaimiin ja viljelijöiden säilörehusiiloihin, ja kierrätyskeskuksessa leväkasvattamoakin ohjataan etänä. Kaikella tällä on tarkoituksensa.
Ei ole sattumaa, että HAMKin biotalouden tutkimus on ottanut aimo harppauksia eteenpäin ja samalla muuttunut nopeasti muutamassa vuodessa. Uusi toimintamalli on tavoitteellisen ja määrätietoisen toiminnan tulosta. HAMKilla on nyt erityinen koulutus digitalisaatiota varten: biotalouteen painottuva tieto- ja viestintätekniikan koulutus.
Tutkimuksessa erityispaino on kuitenkin yhteistyössä, jota biotalouden tutkimusyksikkö tekee HAMKin digitaalisten palvelujen tutkimusyksikön (HAMK Smart) ja tekniikan tutkimusyksikön (HAMK Tech) kanssa. Onhan luonnonvara-alan yrittäjyys ja tutkimustoiminta mitä suurimmassa määrin tekniikkaa, johon it-osaaminen on nyt tuomassa merkittävän lisäosaamisen. HAMK ei ole enää digitalisaatioon sopeutuja, vaan myös biotalouden digitaalisten sovellusten tunnustettu kehittäjä, partneri ja tiennäyttäjä yhdessä muiden biotalouden ja ympäristötutkimuksen tahojen kanssa.
Mustialan navetassa lypsyrobotti tekee työtänsä yötä päivää ja tietää tarkalleen, paljonko kukin lehmä lypsää. Kaulapannassa oleva kiihtyvyysanturi välittää tietoa lehmän märehtimisestä ja aktiivisuudesta eli myös terveydentilasta. Tämä ”aktiivisuusranneke” tietää hoitajan silmää tarkemmin, milloin on oikea aika kutsua paikalle seminologi. Bioeconomy 4.0 -tutkimushankkeessa lehmien käyttäytymistä tarkkaillaan kameroilla ja tekoäly on valjastettu luokittelemaan lehmän ajankäyttö eri käyttäytymisluokkiin. Kun käyttäytymistieto yhdistetään navetasta olosuhdeantureilla kerättävään tietoon, meille piirtyy aikaisempaa parempi kuva lehmän käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista maidontuotannon ja kestävyyden osatekijöinä.
Hyvää karjalle -hankkeessa kehitettiin säilörehusiiloon asetettavan digisauva, joka lähettää säilörehun lämpötilan suoraan mobiililaitteeseen, esimerkiksi älypuhelimeen. Viljelijällä on aikaisempaa parempi mahdollisuus varautua tulevaan, kun hän voi välttyä yllätyksiltä ja ennakoida rehun laadun kehittymistä jo heti sadonkorjuun jälkeen.
Digipaali-hankkeessa kehitettiin paalien seurantajärjestelmä, joka pakottaa viljelijän unohtamaan muistivihot, koska se kertoo peltolohkon satotiedon reaaliaikaisesti, senkin suoraan mobiililaitteeseen. Tiedot säilyvät pilvessä vertailutietona seuraavin satokausiin. Paalidata voidaan kopioida tilan toiminnanohjausjärjestelmiin ja käyttää ruokinnan suunnittelussa ja uusien viljelysuunnitelmien teossa. Digipaali onkin johtamassa kansainväliseen jatkohankkeeseen.
YAMK-tutkintoon johtava Biotalouden ratkaisut -koulutus koki muodonmuutoksen alkaneena lukukautena. Uudessa ohjelmassa opiskelijoilla on laajempi mahdollisuus valita omiin tavoitteisiin ja ammattialaan liittyviä YAMK-opintoja. Opinnäytetyön ohjaajina ovat HAMK Bion tutkijayliopettajat, oman alan erityisosaajat, mikä sekin auttaa aikaisempaa syvällisempään oman alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tutkimuksen lisäännyttyä ja laajennuttua YAMK-opiskelijoita palvellaan terävintä kärkeä olevalla oman alan ohjauksella.
Kirjoittajasta
Ilpo Pölönen on HAMK Bion tutkijayliopettaja, joka tutkimusprojekteissa toimimisen lisäksi kouluttaa YAMK-opiskelijoita. Pölönen korostaa biotalouden yhteistyötä muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Taustaltaan hän on rehututkija ja -kehittäjä ja luonteeltaan kehittäjä, joka etsii digitaalisia ratkaisuja eläintenpidon haasteisiin. Rehuasioiden lisäksi Pölösen kiinnostuksen kohteena on kotieläintuotannon hiilijalanjäljen alentaminen mm. lannan ravinteiden kierrätystä tehostamalla.
