Älykkään ja kestävän muotoilun 1. vuosikurssin opiskelijat tekivät harjoitustyönä kerrosviljelyyn liittyvää konseptointia yhteistyössä HAMK Bio -tutkimusyksikön kanssa. Tässä jutussa esitellään opiskelijoiden tuotoksia.
Muotoilijan menetelmäopintoihin kuuluu mm. konseptoinnin perusteiden harjoittelu. Muotoilun kontekstissa konseptointi käsitetään usein uusien, tulevaisuussuuntautuneiden tuotteiden ja/tai palvelujen luomisena. Konseptissa tulee olla määriteltynä kohderyhmä, ympäristö/tila ja palvelu/tuote. Lisäksi konseptien tulee vastata kestävän kehityksen vaateisiin. Konsepti on tarinallista ja kuvallista kerrontaa tuotteesta ja sen ympäristöstä sekä kohderyhmän elämäntyylistä.
HAMKin muotoilijaopiskelijoiden tehtävä alkoi omaan teemaan liittyvän tiedon keruulla ja annettuihin lähteisiin tutustumisella. Kerrosviljelyteeman konseptoijat saivat lähteekseen Arvoliike-hankkeen aineistoa projektipäällikkö Minna Palokselta.
Tutustuttuaan aineistoon opiskelijat lähtivät keskustelemaan Teamsissa pienryhmissä teemasta ja siihen liittyvistä ratkaistavista ongelmista. Konseptoinnissa oleellista on, että tietystä teemasta esiin nousevien näkökulmien joukosta ryhmä päättää itse ongelman, jota lähtee ratkaisemaan.
Ennen lopullista konseptia ryhmä laajentaa ajatteluaan luomalla vaihtoehtoisia ”pikaversioita” konsepteiksi. Vasta sen jälkeen päätetään valmis konsepti ja laaditaan siitä havainnollinen esitys.
Ryhmien tuotokset esiteltiin maaliskuussa 2021, ja esityksiä oli kommentoimassa ArvoLiike-hankkeen projektipäällikkö Minna Palos sekä harjoitustöitä ohjanneet muotoilun opettajat Tarja Saari ja Mirja Niemelä. Tässä jutussa esitellään opiskelijoiden töitä.
Hidden Roots -tuotekonsepti
Miira Haaja, Hannu Viitala, Juuso Karvonen
Tehtävämme oli suunnitella kerrosviljelyyn liittyvä tuotekonsepti osana konseptoinnin opintoja. Kerrosviljelyllä tarkoitetaan viljelyä useissa päällekkäisissä kerroksissa, yleensä lämpöeristetyissä rakennuksissa tai konteissa. Veden, ravinteiden ja hiilidioksidin tarve on pienempi tuotettua kiloa kohti, sillä viljelypinta-ala käytetään tehokkaasti ja olosuhteet voidaan säätää optimaalisiksi.
Yleensä kasvi käytetään juuria lukuun ottamatta kokonaan, mikä sai meidät ajattelemaan tälle vaihtoehtoa. Löysimme tietoa Amsterdamissa asuvasta taiteilijasta Diana Schereristä, joka kasvattaa taidetta kasveista ja niiden juurista. Tiivis juuristo muistuttaakin punosta tai kudottua kangasta. Myös hyötykasvin juurista voitaisiin siis kasvattaa erilaisia kuvioita, pintoja ja muotoja. Ehkä siis jopa valmiita tuotteita ja niiden osia?
Juuria voitaisiin kasvattaa niin vaate- kuin jalkineteollisuuden tarpeisiin sekä sisustustuotteiksi. Sisustustuotteet sopisivat käytettäväksi yksityiskodeissa ja julkisissa tiloissa. Esimerkiksi ravintolat voisivat käyttää salin puolella juurituotteita ja leikkokukkia osana sisustusta, kun taas syötävät kasvit voisivat olla keittiössä niin raaka-aineina kuin osana annosten koristelua.
Planture-tuotekonsepti
Rebecca Skog, Anni Hahl, Kiia Laatio, Lauriina El Alami, Erika Seppälä, Milla Peltomaa
Planturen nimi koostuu sanoista plant ja furniture, jotka kuvaavat tuotteen perusideaa eli kerrosviljelyalustan integrointia huonekalun sisälle. Valitun huonekalun sisällä olisi pelkistetty versio kerrosviljelykontista, jotta tuotantokulut pysyisivät kohtuullisena. Planturessa olisi LED-valot kasveille ja jonkinlainen kastelupumppu.
Tuotteellamme haluamme tavoittaa kaikki viljelystä kiinnostuneet ihmiset, jotka eivät välttämättä ajan ja tilan puutteen tai terveysongelmien takia pysty omistamaan/hoitamaan puutarhaa. Planture tuo viljelmän helposti omaan olohuoneeseen, eikä se vie ylimääräistä tilaa ollessaan samalla esimerkiksi tv-taso.
Muotoilijan näkykulmasta kerrosviljely teemana on potentiaalinen ratkaisu nykyajan ongelmiin. Kerrosviljely mahdollistaa yhä ekologisemman elämäntavan ja suuressa mittakaavassa vaatetuksessa käytettävää puuvillaa voitaisiin viljellä kerroksittain.
Kerrosviljely oli teemana mielenkiintoinen, koska edessämme on toimiva ja toteutettava viljelytapa, jota voi hyödyntää monessa ideassa ja rakennelmassa. Ryhmätyöskentely oli opettavaista ja tiedon kerääminen ja sen jakaminen jäsenten kesken oli parasta.
Underfood-palvelukonsepti
Eeva Nokkala, Aino Laukkanen, Jussi Suvela, Maria Iskanius
Ryhmämme ratkaistavana ongelmana oli ruoantuotannon haasteet ottaen huomioon esimerkiksi kestävyyden ja saatavuuden. Tavoitteena oli keksiä jotakin sellaista, johon kerrosviljelyä voitaisiin hyödyntää. Rakensimme konseptin, jossa kerrosviljelytilat sijaitsevat osana kerrostaloa. Viljelyä ohjaa palkattu työntekijä, jonka apuna on automatisaatiota helpottamassa esimerkiksi kasvisten keräilyä.
Konseptissamme talon asukkaat tilaavat tuotteita omaan asuntoonsa siellä sijaitsevan kosketusnäytön kautta. Kosketusnäyttö on osana noin mikron kokoista “hissijärjestelmää”, joka kuljettaa ruokaa hygieenisesti viljelmältä asuinhuoneistoon. Ajattelimme, että konsepti tavoittaisi sekalaisen kohderyhmän, mutta ennen kaikkea hektisen elämäntyylin omaavat ympäristötietoiset ihmiset.
Aluksi tietomme kerrosviljelystä vaihtelivat, mutta sitä etsimällä opimme paljon. Ryhmässä oli aiempaa osaamista viljelyn sekä asumisen parista, mikä auttoi luomaan sellaisen konseptin, jolle voisi olla todellinen tarve ja mahdollisuudet käytännön toteutukseen. Pienessä ryhmässä ajatusten jakaminen oli helppoa mutta myös töitä riitti!
ETKO-palvelukonsepti
Eemil Virkki, Ella Liimatainen, Jimi Mutkala, Milla Nylander, Roosa Siirtola, Vilma-Ania Lämsä
Ongelmana oli muun kasvin kuin puuvillan jalostamista ekologisemmin ja ympäristöystävällisesti. Tähän valitsimme hampun, sillä se on todella aliarvostettu kasvi, kun kyseessä on materiaalin tuottaminen. Ylipäätänsä ongelmana on hampun laiminlyönti ja sen kaikkien mahdollisten käyttötarkoitusten laiminlyönti.
Halusimme luoda hypoteettisen mahdollisuuden hampun kasvatukselle ja sen mahdollisen käytön nostattamisen kerrosviljelyn avulla. Halusimme myös lähteä luomaan opetusstudiota, missä kerrottaisiin ja koulutettaisiin ihmisiä tietoisemmiksi viljelystä ja sen mahdollisuuksista. Kerrosviljelyn avulla hamppu ei tulisi tarvitsemaan kasvaakseen suuria määriä vettä, mikä ekologisesta näkökulmasta on hyvä juttu.
Loimme myös mahdollisen mainoksen ideallemme.
Loimme tämän konseptin ihmisille, jotka haluavat oppia uutta ja ovat kiinnostuneina parantamaan erinäisten tuotteiden ekologiaa ja löytämään vaihtoehtoja. Ajatuksissamme oli myös pitää kursseja ja opetustuokioita koululaisille.
Muotoilijan näkökulmasta aihe on tärkeä. Vaikka tuemmekin kierrättämistä, ei kiertäminenkään lopullisesti toimi, jostain tarvitsemme uutta raaka-ainetta. Hamppu raaka-aineena olisi hyvä, koska sitä voidaan hyödyntää niin moniin muihin asioihin kuin vain kuitumateriaaliksi, esim. öljyksi. Saisimme tuotettua uutta materiaalia ekologisemmin, luotua uusia työpaikkoja ja tuettua nuorten tietämystä.
Pidimme teemasta, kunhan ideointi alkoi sujua ja erilaisia vaihtoehtoja alkoi syntyä. Ryhmässä työskentely onkin jo vanhaa kauraa ja kunhan kaikki tietävät missä mennään, niin hyvää tulee.
Opiskelijoilla ei ollut viheralan osaamista, mutta visiot olivat todella huolellisesti tehtyjä ja innovatiivisia. Koimme tällaisen koulutusalojen yli suoritettavan harjoituksen silmiä avaavana ja opiskelijoita innostavana. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu.
ArvoLiike – Uusia arvoketjuja ja liiketoimintaa maaseudulle -hanke tukee maaseudulla kerrosviljelyä viljelijöiden elinkeinomahdollisuuksien edistämiseksi.
