Tällä hetkellä suurin osa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiasektorilta. Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.
Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat noin 75 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, ja CO2-päästöt puolestaan 80 prosenttia kaikesta maapallon lämpenemisestä. Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan siten, että hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta toteutuu vuoteen 2035 mennessä. Suomessa katseita on suunnattu ydinenergian lisäksi esimerkiksi metsäenergiaan ja biopolttoaineisiin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Suomessa on tällä hetkellä n. 36,8 %.
Energiasektorilla on panostettu yhä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin, mutta järjestelmien muuttaminen ei tapahdu hetkessä. Suomessa merkittävin uusiutuvan energian lähde ovat tällä hetkellä metsät. Vuonna 2019 Suomen energian kokonaiskulutuksesta peräti 28 prosenttia tuotettiin puupolttoaineilla, ja käyttö on kasvanut tasaisesti vuosien varrella. Suomen metsät tuottavat energiaa teollisuuden sivuvirroista, kuten mustalipeästä, puiden kuoresta sekä purusta. Metsätalous on Suomen vahvuus, sillä Suomi on Euroopan metsäisin maa.
Aurinkovoiman ja tuulienergian tuotantoa kasvatetaan onneksi vauhdilla. Niiden potentiaalia tulisi ajaa energiamarkkinoilla voimakkaammin, koska tekniikat kehittyvät koko ajan. Tuulivoima on nykyään erittäin kannattavaa ilman tukiakin. Muista uusiutuvista energiamuodoista geotermisen lämmön hyödyntäminen on saamassa yhä enemmän jalansijaa markkinoilla.
Käynnistymässä oleva Olkiluoto 3 tulee muuttamaan koko pohjoismaista energia-asetelmaa, ja muun muassa sähkön hinta tulee laskemaan. Ydinvoiman kohdalla puhutaan hiilivapaasta energiasta, mutta se ei kuitenkaan lukeudu uusiutuviin energiavaroihin.
Energiakenttä muuttuu kovaa vauhtia. Energia-ala on erittäin kiinnostava, ja osaajia tarvitaan lisää. Hämeen ammattikorkeakoulussa on tarjolla 15 opintopisteen kokonaisuus Uusiutuvat energiamuodot sekä biotalouden tutkinto-opiskelijoille että ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Katso Uusiutuvat energiamuodot -opintomoduulin videoesittely.
Kirjoittaja
Nina Kokkonen on uusiutuvan energian moniosaaja, joka seuraa koti- ja ulkomaista energia-alaa näköalapaikalta.
