Scopul nostru este de a forma un comportament ecologic corect, precum și de desfășura acțiuni concrete pentru protejarea mediului.
Opiskelija esittelee tiiminsä kehittämistehtävän suunnitelmaa Zoom-tapaamisessa satojen kilometrien päässä ryhmätyötilasta, jossa istumme työparini Samu Toivosen kanssa. Käynnissä on romanialaisten varhaiskasvatuksen opettajien koulutus, jota olemme toteuttaneet syksyn ajan osana Hämeen ammattikorkeakoulun osaamisen vientiä.
Saamme nopean tulkkauksen englanniksi. Hienoa, kurssimme osallistujilla on halua kehittää kestävän kehityksen mukaista toimintaa päiväkodissaan. Muidenkin tiimien kehittämissuunnitelmat liittyvät tärkeisiin teemoihin, kuten tukea tarvitsevien lasten aseman parantamiseen varhaiskasvatuksessa tai kiusaamisen ja kaltoinkohtelun ehkäisemiseen.
Lähtiessämme mukaan Romanian varhaiskasvatuksen kehittämiseen tähtäävään projektiin, pystyimme vain arvailemaan, minkälaisia kehittämisen kohteita koulutukseen osallistujat tunnistavat. Syksyn intensiivisen verkkokoulutuksen jälkeen osallistujat työstävät kehittämistehtäviään itsenäisesti. Kevään aikana järjestämme ohjaustapaamisia ja koulutuskokonaisuus huipentuu yhteiseen seminaariin kevään lopussa.
Suomalainen varhaiskasvatus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta etenkin varhaiskasvatuslain uudistuksen ja uuden Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kehittämisen myötä. Pienten lasten pedagogiikan kokonaisvaltainen ymmärtäminen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamana kokonaisuutena, niin sanottu educare-malli, herättää mielenkiintoa maailmalla. Suomessa varhaiskasvatusta määritellään ja toteutetaan lain ja velvoittavien asiakirjojen pohjalta. Laatua halutaan varmistaa myös työntekijöiden kelpoisuusehdoilla ja tarkoilla mitoituksilla.
Olemmekin joutuneet pohtimaan, miten voimme olla viemässä suomalaista varhaiskasvatusta johonkin muuhun kontekstiin. Vastaus on, että emme olekaan viemässä Suomen varhaiskasvatusta tai kouluttamassa Suomen varhaiskasvatuksen määritelmien mukaisesti kelpoista henkilöstöä osaamisen viennin projekteissamme.
Romanian opettajien koulutus on Suomen varhaiskasvatuksen innoittamaa, mutta kohdemaan on luotava siitä oma mallinsa heidän kontekstiinsa. Yhteistä kaikille muodoille osaamisen viennissä tulisi olla koulutettavan tahon tarpeiden kuuleminen ja koulutukseen osallistuvien sitoutuminen oman toimintansa kehittämiseen.
Mitä elementtejä kuuluu koulutukseen, jossa inspiroidutaan Suomen varhaiskasvatuksesta?
Varhaiskasvatuksen arvot kumpuavat vahvasti lapsen oikeuksien sopimuksesta. Olemme luennoineet, käyneet keskusteluja ja teettäneet tehtäviä lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta. Suomen varhaiskasvatuksen pohjana on lapsuuden itseisarvo ja kaiken toiminnan keskiössä on oppiva ja hyvinvoiva lapsi. Lapsi nähdään aktiivisena toimijana, joka oppii parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapsen osallisuus sekä leikin merkitys lapsen oppimisessa ja hyvinvoinnissa ovat keskeisiä elementtejä Suomen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, joissa lapselle luontaisiksi tavoiksi oppia määritellään leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu. Tavoitteena on kehittää laaja-alaista osaamista ja edistää jokaisen lapsen oikeutta tarvitsemaansa tukeen. (Opetushallitus, 2018)
Muun muassa edellä mainitut sisällöt kuuluvat koulutukseen, kun viemme suomalaista varhaiskasvatuksen ymmärrystä ja osaamista muihin kulttuureihin. Osaamisen vienti ei ole vain yksisuuntaista. Tuntuu etuoikeutetulta päästä kurkistamaan muiden kulttuurien tapaan toimia ja kuulla koulutukseen osallistujien käsityksiä lasten opetuksesta, hoidosta ja kasvatuksesta.
Monesti pystymme raaputtelemaan vain isojen teemojen pintaa. Kielimuuri ja etäisyys luovat omat haasteensa yhteisen ymmärryksen luomisessa. Yhteinen halu kehittää pienten lasten opetusta ja kasvatusta lasten parhaaksi luo kuitenkin kouluttajiakin inspiroivia tilanteita niin Zoomin välityksellä kuin virtuaalisessa oppimisympäristössä keskustelualueilla ja palautettujen tehtävien kautta.
Osana osaamisen vientiä on etsiä ratkaisuja, miten koulutuksen elementit saataisiin toteutumaan koulutukseen osallistuvien kotimaassa. Puite- ja resurssitekijät ovat monesti vaatimattomammat kuin Suomessa, myös opettajien koulutustaso on usein alhaisempi. Tämä on todellisuutta myös Romanian varhaiskasvatuksessa. Sen sijaan tahtotila toiminnan kehittämiseen vaikuttaa vahvalta. Olen tullut vakuuttuneeksi, ettei kansainvälistä kehittämistä pidä tyrehdyttää puitetekijöiden luomiin rajoituksiin. Sitä ei voi myöskään toteuttaa ylhäältä annetun mallin siirtämisenä.
Romanian koulutusjakson aikana olemme saaneet jakaa osaamistamme hedelmällisessä maaperässä ja samalla kehittyä itse varhaiskasvatuksen osaajina ja kouluttajina. Ennen kaikkea olemme saaneet mahdollisuuden laajentaa omaa ymmärrystämme maailman lasten tilanteesta ja toivottavasti myös edesauttaa pienellä siivulla heidän oikeuksiensa ja parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen toteutumista.
Kirjoittanut: Mari Korhonen, sosiaalialan lehtori, HYOS, HAMK
