ArvoLiike- ja Vetreä -hankkeissa selvitettiin kerrosviljelyyn soveltuvia kasveja, jotka eivät toistaiseksi ole laajalti viljelykäytössä. Ennen tuotannon aloitusta ravinto-, ravintolisä- tai kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin, harvinaisempien kasvien osalta on syytä huomioida eri tuotekategorioihin liittyvä lainsäädäntö.
Kerros- ja sisäviljely sopivat matalille ja nopeakasvuisille kasvilajeille. Yleensä kerrosviljelmällä tuotetaan salaatteja ja ruukkuvihanneksia, kuten erilaisia yrttejä. Myös kerrosviljely osana luomutuotantoa on kiinnostava vaihtoehto, mutta siihen liittyvä lainsäädäntö on vasta kehittymässä.
Huomioitavat lait ennen ravintokasvin viljelyn aloittamista
Kokonaan uusien tai vähän käytettyjen ravintokasvien viljelyn aloittaminen kaupallisesti vaatii selvitystyötä, sillä niiden elintarvikekäyttöön tuominen saattaa vaatia uuselintarvikeluvan. Kasveille, joiden laajamittaisesta ravintokäytöstä EU:n alueella on näyttöä ennen vuotta 1997, jolloin uuselintarvikeasetus on tullut voimaan, ei tarvita uuselintarvikelupaa. Sen sijaan kasvit, joiden osalta laajamittaista käyttöä ei voida osoittaa, vaativat uuselintarvikeluvan eli niiden osalta on tehtävä turvallisuusselvitys ja niille on haettava markkinointilupa.
Euroopan komissio ylläpitää uuselintarvikeluetteloa (EU Novel food catalogue), johon on listattu runsaasti elintarvikkeeksi hyväksyttyjä kasveja ja elintarvikkeita. Luettelon avulla voidaan selvittää, onko kasvi ollut yleisesti ravintokäytössä ennen vuotta 1997, jolloin se on sallittu elintarvikkeena, onko kasville tai kasvin osalle myönnetty uuselintarvikestatus tai pidetäänkö kasvia uuselintarvikelupaa vaativana tuotteena. Kasvin puuttuminen listalta ei automaattisesti tarkoita, että se olisi sallittu tai kielletty, vaan elintarvikealan toimijan vastuulla on selvittää kasvin soveltuvuus elintarvikkeeksi tai ravintolisäksi. Uuselintarvikeluettelon lisäksi voidaan käyttää myös muita tietokantoja ja verkkosivuja, kuten Euroopan unionin EUR-Lex -verkkosivut, EuroFir-NETTOX -kasviluettelo vapaasti elintarvikkeena myytävistä kasveista, Euroopan komission julkaisema BELFRIT-lista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kasvilistaustaus mahdollisesti terveydelle haitallisista kasveista, Eviran julkaisema lista suomalaisten kasvien elintarvikestatuksesta sekä Saksan liittovaltion julkaisema lista (Federal Office of Consumer Protection and Food Safety).
Ainesosia ravintolisäksi tai kosmetiikkaan
Kasvia tai sen eri osia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin kuin ravinnoksi, mm. ravintolisissä tai kosmetiikkateollisuuden raaka-aineina. Ravintolisillä tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka joko ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista. Useimmiten ne ovat pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Ravintolisien raaka-aineiden luvallista käyttöä säätelee elintarvikelaki. Muut ravintolisiä koskevat säädökset ovat saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilta.
Kosmetiikassa käytetään runsaasti kasviperäisiä ainesosia, kuten kasviöljyjä tai muita kasveista uutettuja yhdisteitä. EU:n kosmetiikka-asetus rajoittaa tiettyjen aineiden käyttöä kosmetiikassa perustuen riskinarviointiin, jota tekee Scientific Committee on Consumer Safety (SCCS). Kosmetiikan osalta tietoa siinä käytetyistä ainesosista on saatavilla CosIng-tietokannasta. Kosmeettisten ainesosien tuotantoa harkitessa on hyvä tutustua myös Inci-listaukseen (International Nomenclature Cosmetic Ingredient), jossa mainittujen kosmeettisten ainesosien hakuun on hakukone myös suomeksi. Kosmetiikkaan liittyvästä lainsäädännöstä on saatavilla runsaasti tietoa myös TUKES:n verkkosivuilla. Kosmeettisten ainesosien tuotantoa suunnitellessa on hyvä huomioida alusta saakka, että kosmeettisten tuotteiden valmistajat vaativat käyttöturvallisuustiedotteen (MSDS, Material Safety Sheet) raaka-aineen valmistajalta. Tällöin kyseessä voi olla viljelijä tai vaihtoehtoisesti, mikäli raaka-aineesta uutetaan haluttuja yhdisteitä, tuotteen prosessoija.
Luomutuotanto kerrosviljelyssä
Luomutuotantoa säätelee EU-asetus 2018/848, jonka lähtökohtana on viljely maaperässä luonnonvaloa hyödyntäen. Juuriston vapaa pääsy maaperään ei ole välttämätöntä silloin, kun luomukasvualustassa viljellyt tuotteet toimitetaan kuluttajalle ruukkuineen. Keinovalotusta voidaan käyttää taimikasvatusvaiheessa. Nämä huomioiden esim. yrttien ja salaatin viljely kerrosviljelynä on mahdollista luomutuotantona, mutta kerrosviljelyn status luomutuotannossa ja siihen liittyvät säännökset eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteisiä. Luomutuotantoa kerrosviljelynä suunnittelevan viljelijän on hyvä keskustella asiasta viranomaisten kanssa jo toimintaa suunniteltaessa.
Kirjoittajat
Satu Tiainen, projektiasiantuntija HAMK Bio & Salla Leppäkoski, tekninen asiantuntija HAMK Bio
