Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin Hämeenlinnassa 19.4.2023–21.4.2023, jolloin pääsimme ihmettelemään digitaalista oppimista ja koulutusta ja tekoälyä koulutuksessa. Pääsimme myös esittelemään OA-hankkeessa tähän mennessä aikaansaatua.
Hämeenlinnan Aulangolla vuosittain järjestettävä ITK-konferenssi keräsi jälleen yhteen samanmielisiä ihmisiä, tutkijoita, opettajia, ohjaajia ja digioppimisen sekä -koulutuksen parissa työskenteleviä ihmisiä kuulemaan moninaisista tutkimus- ja kehityshankkeista eri koulutusasteilla. Tällä kertaa meillä oli myös kunnia olla esittelemässä alustavia tutkimustuloksiamme omadatan ja oppimisanalytiikan saralta.
Oppimisanalytiikka ja omadata pähkinänkuoressa
Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijoista ja heidän oppimisympäristöstään kerättävää tietoa ja sen hyödyntämistä oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä (esim. kurssilla edistymisen seuranta Moodlessa) (Conole ym., 2011). Omadata viittaa esimerkiksi opiskelijoiden oppimisesta kerättävään tietoon, jonka keräämisestä he ovat tietoisia ja jota he itse pystyvät hyödyntämään ja jakamaan eteenpäin vaikkapa työpaikkaohjaajalleen (esim. CV:n luominen kurssisuoritusten pohjalta sähköisessä oppimisalustassa Itslearningissä) (Hannula, 2017).
Ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikkaa kehittämässä
ITK2023-konferenssin esityksemme pohjautui OA – Ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittäminen -hankkeessa (2022–2023) tekemäämme tutkimustyöhön. OA-hankkeen keskeinen tavoite on laajan selvitystyön pohjalta luoda malli oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ammatillisessa koulutuksessa. Työpaketin 5 tutkimuksellinen osa ja konseptin laatiminen omadatan hyödyntämisestä osana oppimisen ja ohjauksen henkilökohtaistamista on Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän vastuulla. Työpakettia 5 koordinoivat koulutuskuntayhtymä Sasky ja koulutuskeskus Sedu.
Kevään 2023 aikana olemme tehneet kirjallisuuskatsauksen aiempaan tutkimus- ja hanketyöhön erityisesti ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Olemme myös keränneet aineistoa järjestämistämme toiminnallisista verkkotyöpajoista, joiden antia ja alustavia tuloksia esittelimme ITK-konferenssissa. Työpajoissa ammatillisen koulutuksen toimijat hahmottelivat ryhmissä, mitä omadataa opiskelijoiden oppimisen ja opintojen tueksi tarvitaan missäkin opintojen vaiheessa. Tehtävää varten opiskelijan polku oli visualisoitu ja vaiheistettu opintoihin hakeutumisesta aina valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen. Tehtävää lähestyttiin sekä opiskelijan että opettajan tai ohjaajan näkökulmasta.
Työpaja-aineiston antia esittelemässä
Konferenssissa esittelimme työpaja-aineistosta poimittuja otteita kumpaakin näkökulmaa havainnollistaen. Alla oleva kuva havainnollistaa työpaja-aineistosta poimittua aineisto-otetta, joka ilmentää opiskelijan polun alkupäätä ja opiskelijan näkökulmaa. Kuten kuva havainnollistaa, työpajoissa pohdittiin muun muassa datan siirtymiseen liittyviä kysymyksiä koulutusasteelta toiselle, tarvetta kirkastaa opiskelijoille, mitä oppimisanalytiikkadataa heistä voidaan kerätä, sekä opintojen henkilökohtaistamiseen liittyviä tarpeita. Henkilökohtaistamisen yhteydessä pohdittiin erityisesti opiskelijan henkilökohtaisten (ura)tavoitteiden ja kiinnostusten huomioimista sekä esimerkiksi harrastustoiminnasta kerättävän omadatan mahdollisuutta auttaa tunnistamaan opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen.
Koska viimeinen toiminnallinen työpaja loppui vasta hieman ennen ITK-konferenssia, työpaja-aineiston analyysi oli ja on vasta aluillaan. Konferenssiesitys toisin sanoen ajoittui ajankohdalle, jossa yleisö pystyi vielä antamaan esimerkiksi toimintaamme suuntaavaa palautetta. Esityksemme jälkeen yleisö nosti esiin muun muassa omadataan liittyvät yksityisyyden ja tietosuojan kysymykset, jotka rajautuivat esityksestä pois esitysajan lyhyyden vuoksi, mutta jotka ovat ohjanneet ajatteluamme.
Lähitulevaisuuden suuntia
Lähitulevaisuuden tarkoituksenamme on saada vielä opiskelijan oma ääni kuuluviin. Aikomuksenamme on toteuttaa vielä toiminnallinen ryhmähaastattelukierros ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelijat pääsevät hahmottelemaan, mitä omadataa he itse toivoisivat ja tarvitsisivat tukemaan oppimistaan ja opintojaan missäkin vaiheessa samaista opiskelijan visualisoitua polkua hyödyntäen. Syksyllä valmistuvassa tutkimusraportissamme tulevat esille siten myös opiskelijoiden omat tarpeet, ammatillisen koulutuksen ammattilaisten näkemykset ja kirjallisuuskatsauksesta poimitut hyvät käytännöt.
Kirjoittajat
Taina Civil, tutkija, HAMK Edu
Niilo Korhonen, lehtori, HAMK Edu
Lähteet
Conole, G., Gašević, D., Long, P., & Siemens, G. (2011). Message from the LAK 2011 General & Program Chairs. Teoksessa G. Conole & D. Gašević (toim.), Proceedings of the 1st international conference on learning analytics and knowledge. Association for Computing Machinery (ACM).
Hannula, H. (2017). Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta. Poluttamo-hanke.
OA-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen (2022–2023) kehittämishanke, joka toteuttaa OKM:n Oikeus osata -kehittämisohjelman tavoitteita. OA-hankkeessa laaditaan kokonaisselvitys oppimisanalytiikan ja omadatan hyödyntämisen mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Selvityksen pohjalta OA-hankkeessa luodaan suositukset ja mallit oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ammatillisessa koulutuksessa. OA-hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto.
