Tutkimustyössä tarvitaan erilaisia tekijöitä, ja hanketyöntekijänä Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) pääsee osallistumaan tutkimuksen kaikkiin eri vaiheisiin. Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä dokumentointi ja raportointi ovat kiinteä osa tutkimusassistentin työtä. HAMKissa toteutettavan Hikka-hankkeen tarkoituksena on parantaa Etelä-Suomen peltojen kasvukuntoa, lisätä orgaanista ainesta, ja näin sopeuttaa viljelymaita muuttuviin olosuhteisiin. Tässä hankkeessa hanketyöntekijä tekee töitä niin pellolla kuin laboratoriossa.
Tutkimusassistentin työn vahvuus on ehdottomasti sen monipuolisuus. Tärkein tehtäväni oli olla yhteyshenkilönä viljelijöiden ja asiantuntijoiden välillä. Olin yhteyksissä viljelijöihin kasvukauden aikana ja selvitin, miten viljelytoimenpiteet ovat edenneet. Sen perusteella pystyimme suunnittelemaan pelloille valittujen toimenpiteiden ajankohdat. Toimitin viljelijöille myös hivenlannoitteita, kerääjäkasvien siemeniä ja näytteenottovälineitä, ja samalla pääsin tutustumaan kyseessä olevaan tilaan ja hankkeessa mukana olevaan peltolohkoon. Hankkeessa mukana olevia tiloja oli laajalti ympäri Uuttamaata, jolloin tunteja auton ratissa kertyi runsaasti. Toisaalta kesällä Suomi on kauneimmillaan, jolloin äänikirjoja kuunnellen kilometrit taittuivat joutuisasti.
Lohkoille, joille kylvettiin kerääjäkasveja, jätettiin myös nollakaistale eli siis alue, jolle näitä kasveja ei kylvetty. Yksi työtehtävistäni oli kerätä näiltä nollakaistaleilta koordinaatit, jotta alueet voidaan löytää myös myöhemmin. Nollakaistaleilta ja kerääjäkasvilla kylvetyiltä alueilta otin myös maanäytteet, jotka analysoin myöhemmin laboratoriossa. Myös peltolohkoille, joille levitettiin maanparannuskuitua, jätettiin nollakaistaleet, ja myös näiltä kerättiin koordinaatit.
Dokumentointi on tärkeä osa hanketyötä. Yhtä lailla koordinaattien kerääminen ja toimenpiteiden kirjaaminen on dokumentointia, mutta myös valokuvia ja videoita tarvitaan. Kasvukauden päättyessä hankkeen toimenpiteet kootaan yhteen, ja tehtävänä on erilaisia raportteja ja yhteenvetoja.
Hienointa työssä oli oppia ja päästä näkemään käytännössä tutkimuksen osa-aluetta, josta itsellä ei ole ollut niin paljon aikaisempaa kokemusta. Oli miellyttävää olla tekemissä maatalousyrittäjien kanssa, sillä heidän avullaan näki, miten tutkimus käytännössä toteutuu pellolla ja vaikuttaa tilan arkeen. Hankkeita on organisoimassa yleensä useita eri tahoja, ja tässäkin hankkeessa oli mielenkiintoista päästä tutustumaan alan eri toimijoihin sekä asiantuntijoihin.
Tutkimustyö on haastavaa
Työn aikana opin, että tutkimuksen tekeminen ei ole aina helppoa. Luonnonvara-alalla tutkimuksen toteutumiseen vaikuttavat vallitsevat sääolosuhteet, joihin kukaan meistä ei voi vaikuttaa. Kun haluttuja toimenpiteitä on saatu toteutetuksi, on näytteenotolla ja niiden käsittelyllä iso merkitys lopputuloksen kannalta. Toisaalta jos jokin asia on helppoa, eivätkö kaikki silloin tekisi niin?
Suunniteltuja toimenpiteitä päästiin toteuttamaan, jolloin tavoitteet saavutettiin. Alkukesän kuivuus sen sijaan rajoitti kerääjäkasvien itämistä, ja loppukesän yllättävät rankkasateet estivät osalla pelloista jankkuroinnin tai maanparannuskuidun levityksen. Tietoa hyvistä viljelymenetelmistä päästiin kuitenkin jakamaan ja samalla lisäämään käytännön kokemusta hankkeen teemoista. Toivottavasti hankkeen myötä maan rakennetta parantavista toimenpiteistä jää yrittäjille hyviä kokemuksia, jotka kannustavat panostamaan samoihin asioihin myös tulevaisuudessa.
Tutkimus on merkittävässä roolissa, kun halutaan tehdä asioita entistä paremmin. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet pakottavat ruoantuotantoa kehittämään myös omia toimintatapojaan, ja ehdottoman tärkeää, että asioita tutkitaan, jotta saadaan luotettavaa tietoa erilaisten viljelytoimenpiteiden vaikutuksista. On hienoa, että tutkimusta voidaan tehdä tutkijoiden ja viljelijöiden yhteistyönä, mikä hyödyttää molempia osapuolia. Tutkijat saavat käyttöönsä aidot viljelyolosuhteet ja viljelijän käytännön kokemuksen, ja viljelijä saa tukea ja ehdotuksia toimenpiteiden kehittämiseen. Yhteistyö voi tässäkin tapauksessa avata mahdollisuuksia, joita ei yksin välttämättä löydetä.
Kirjoittaja
Reetta Vähä-Heikkilä, tutkimusassistentti, Bio tutkimusyksikkö
