THEwellbeing-hanke tutkii ja tukee korkeakouluopettajien opetusta ja hyvinvointia

0

Opettajien hyvinvointi ei kosketa ainoastaan opettajia itseään, vaan vaikuttaa myös laajemmin koulutuksen ja oppimisen laatuun. Vaikka yleisesti opettajien hyvinvointiin on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota esimerkiksi yläkoulun opettajille suunnatussa opetuksen ja oppimisen kansainvälisessä tutkimuksessa (TALIS), vaatii myös korkeakoulun opettajien hyvinvointi huomiota.

Korkeakouluissa opettajia haastavat aiempien tutkimusten perusteella esimerkiksi kasvavat opiskelijamäärät, työn intensiivisyys ja paineistuminen, vähenevät resurssit sekä työsuhteiden epävarmuus.  Tällaiset työn vaatimukset edellyttävät vastapainokseen työn voimavaroja, jotka tukevat työtä ja hyvinvointia (ks. Bakker & Demerouti, 2017). Työn voimavarat liittyvät työtehtäviin, työn järjestelyihin sekä yhteisön ja organisaation tarjoamaan tukeen, mutta työntekijällä itsellään voi olla myös yksilöllisiä voimavaroja. Yksilölliset voimavarat, kuten usko siihen, että selviää hankalistakin tilanteista tai ystävällinen ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen voivat suojella ja edistää hyvinvointia. Monesti tällaiset yksilölliset voimavarat ovat taitoja, joita voi opetella ja oppia.

Korkeakouluopettajien hyvinvointia on tutkittu vain vähän, ja tutkimuksissa hyvinvointia on usein tarkasteltu erityisesti stressin, uupumuksen ja negatiivisten tunteiden kautta. THEwellbeing-hankkeessa tunnistamme työn vaatimukset ja niiden ja negatiiviset seuraamukset opettajan työlle, mutta kiinnitämme erityistä huomiota hyvinvoinnin tutkimiseen ja tukemiseen.

Hankkeen aikana kehitämme ja tutkimme konkreettisia tapoja opettajien hyvinvoinnin tukemiseen. Toteutamme intervention, jossa opettajille tarjottavan pedagogisen koulutuksen lisäksi tarkastelemme erityisesti reflektion ja mindfulnessin mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja opetuksen kehittämisen tukena. Reflektio ja itsetutkiskelu on keskeinen osa ammatillista kasvua ja asiantuntijuuden kehittymistä, mutta valitettavan usein keskitymme pohtimaan virheitä ja haasteita. Vaikka virheistä oppiminen on keskeinen tapa kehittää asiantuntijuutta, kannustamme korkeakouluopettajia pohtimaan opetusta myös onnistumisten ja hyvinvointia edistävien seikkojen näkökulmasta. Ohjaamme asiantuntijan johdolla hankkeeseen osallistuvia opettajia myös mindfulnessin eli tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon pariin.

Hankkeessa kerätään monipuolista tutkimusaineistoa videoimalla opetustilanteita, tarkkailemalla virittyneisyydestä kertovaa älysormusaineistoa sekä keräämällä tietoa opetustilanteissa koetuista tunteista älypuhelinsovelluksen avulla. Lisäksi katsomme opettajan kanssa opetustilanteen videointia pian opetustilanteen jälkeen ja pyydämme häntä reflektoimaan erityisesti niitä tilanteita, joissa älysormus osoittaa erityisen korkeaa tai matalaa virittyneisyyttä tai vireystason muutosta. Virittyneisyys voi olla joko positiivista (esim. innostuneisuus) tai negatiivista (esim. ahdistuneisuus tai jännitys), ja opettajan oman reflektion kautta pyrimme ymmärtämään, mikä aiheuttaa positiivista ja negatiivista virittyneisyyttä opetustilanteissa.

Hankkeeseen osallistuu korkeakouluopettajia useasta korkeakoulusta, joten hankkeen tulokset auttavat ymmärtämään kokonaisvaltaisesti korkeakouluopettajien hyvinvointia edistäviä ja haastavia tekijöitä sekä opetuksen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hankkeessa toteutettava interventio tukee opettajien tietoista läsnäoloa sekä oman opetuksen ja hyvinvoinnin reflektointia ja niiden tietoista edistämistä. Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa laajemmin opettajankoulutusten kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla. Lisäksi hankkeen kautta lisääntyvää ymmärrystä henkilökohtaisten voimavarojen merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä voidaan hyödyntää laajasti oppimisen ja osaamisen kehittämistyössä.


Kirjoittajat

Liisa Postareff, Johtava tutkijayliopettaja, HAMK Edu
Heta Rintala, Tutkijayliopettaja, HAMK Edu

Kirjallisuus

Bakker, A. B., & Demerouti, E. (2017). Job demands–resources theory: Taking stock and looking forward. Journal of Occupational Health Psychology, 22(3), 273–285. https://doi.org/10.1037/ocp0000056

Suomen Akatemian rahoittamaa THEwellbeing-hanketta johtaa Hämeen ammattikorkeakoulu, ja hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa: www.hamk.fi/thewellbeing

Leave A Reply