Vuotuinen Saavuta-seminaari järjestettiin taas marraskuussa 2023. Kyseessä on Suomen suurin digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen keskittyvä tapahtuma. Tämän vuoden teemoina olivat erityisesti saavutettavuuskulttuuri ja ihmiskeskeinen digitalisaatio. Tapahtumassa oli useita asiantuntijapuheenvuoroja, joiden aiheet koskettivat kaikkia digitaalisten palvelujen kehittämisen ja liiketoiminnan parissa toimivia. Se, miten saavutettavuus koskettaa kaikkia, näkyi hyvin myös puheiden pitäjien moninaisuudessa. Kerron tässä blogiartikkelissa omasta näkökulmastani seminaarin teemojen parhaista paloista.
Motivaation rooli saavutettavuuden kulttuurissa
Moni organisaatio tai yritys on paininut digitaalisen saavutettavuuden haasteiden parissa niin makro- kuin mikrotasollakin. Robert Salvén Aalto-yliopistosta pohti, miksi sitoutuminen ja sitouttaminen saavutettavuuteen on ylipäätään niin hankalaa. Saavutettavuuslaki on kieltämättä keppi, joka suurelta osin ohjaa toimintaa saavutettavuuden parissa, mutta entä jos narratiivia muutettaisiinkin niin, että saavutettavuus nähtäisiin porkkanana? Seminaarissa painotettiin, että saavutettavuus on avain parempiin digitaalisiin palveluihin, mikä taas toimii kilpailutekijänä esimerkiksi palveluja hankittaessa.
Koodari Eeva-Jonna Pajula kertoi omasta kokemuksestaan kohti saavutettavuusasiantuntijuutta. Pajulan tapauksessa merkittävänä motivaattorina toimivat saavutettavuussertifikaatit, joita hän pystyi omalla alallaan suorittamaan. Lisäksi Pajulaan teki suuren vaikutuksen koulutus, jossa näkövammainen henkilö demonstroi mobiilisovelluksen käyttöä. Tarinat saavutettavuudesta ja tosielämän esimerkit voivatkin olla voimakkaita työkaluja ihmisten tavoittamiseksi ja saavutettavuuden edistämiseksi. Itselläni on vastaava kokemus tuokiosta, jossa muokkasimme yhdessä organisaatiomme saavutettavuusasiantuntijan kanssa tekemääni opetusmateriaaliani saavutettavammaksi. Kahdenkeskinen palaveri oli todellinen ahaa-elämys, sillä ymmärsin, kuinka pienillä muutoksilla teimme materiaalistani saavutettavampaa ihan kaikille ryhmäni oppijoille. Tämä toimi kohdallani suurena porkkanana saavutettavuuden edistämiseksi ja oli myös eräänlainen lähtölaukaus saavutettavuusajattelussa.
Ihmiskeskeisyys saavutettavuuden ydintehtävä
Kieli on vahva väline, jolla voidaan joko eristää tai yhdistää ihmisiä ja siksi selkeät tekstisisällöt ovatkin ihmiskeskeisen digitalisaation ytimessä. Organisaation kulttuurin ja käytäntöjen tulee aina tukea asiakaslähtöisten tekstien tuottamista ja toimia täten myös hyvänä esimerkkinä selkeästä viestinnästä. Viestinnän asiantuntija Eeva Öörni vertaa selkeää tekstiä toimivaan designiin. Kumpikin saattaa näyttää käyttäjälleen yksinkertaiselta, mutta taustalla piilee se tosiasia, että niin selkeä kieli kuin hyvä designkin vaativat tekijältään työtä ja osaamista.
Työskentelemme tänä päivänä yhä useammin monimediaisesti emmekä aina välttämättä muista, että esimerkiksi henkilöllä, joka lukee sosiaalisen median julkaisua, täyttää verkkolomaketta tai navigoi kampuksella opasteiden avulla, voikin olla täysin erilaiset lähtökohdat näiden toimintojen suorittamiseen kuin mitä sinulla itselläsi. On hyvä pitää mielessä Robert Salvénin sanat ”Jos mainostamme olevamme korkeakoulu kaikille, niin silloin meidän on todella oltava korkeakoulu kaikille”.
Saavutettavuuden kehittäminen on jatkuva prosessi
Saavutettavuuspalautteen merkitys korostui puheenvuorossa, jonka piti Juha Suomalainen Etelä-Suomen AVI:n saavutettavuusvalvonnan yksiköstä. Saavutettavuuspuutteista tulee voida antaa palautetta palveluntarjoajalle, ja digipalvelulaki myös velvoittaa palveluntarjoajaa vastaamaan palautteeseen. Suomalainen nosti esille, että palautetta ei anneta sen takia, että käyttäjät esimerkiksi ilkeyttään haluaisivat huomauttaa puutteista. Huomiot saattavat olla merkittäviä käyttäjäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa estää täysin palvelun käytön. Olemme siis jälleen kerran keppi ja porkkana -ajattelun äärellä. Saavutettavuuspalaute ei ole näpäytys kepillä, vaan sen pitäisi olla porkkana, joka otetaan välittömästi suunnittelussa huomioon, jotta voidaan toteuttaa aitoa saavutettavuutta ja kehittyä tulevassa tekemisessä. Eeva-Jonna Pajulan sanoin ”progress over perfection”. Saavutettavuus ei siis ole kaikki tai ei mitään, se on jatkuva prosessi.
Kirjoittaja
Linda Kantola, opetusteknologia-asiantuntija, Learning Design Team
