Maaliskuussa päästiin korona-ajan hiljaiselon jälkeen kokoontumaan viimein yhteen rakennus- ja sisäilmatiedon äärelle Sisäilmastoseminaariin Helsingin Messukeskukseen.
Jo 37. kerran järjestettävä tapahtuma toteutettiin tänä vuonna hybriditapahtumana – seminaariin pystyi osallistumaan myös verkon välityksellä. Tapahtumaan kokoontuu vuosittain alan asiantuntijoita ja alan kanssa jollain tavalla tekemisissä olevia; kunnan ja terveysalan edustajia, koulutustahoja, alaan erikoistuneita tutkimustahoja ja yrityksiä, poliitikkoja, sisäilmasta kiinnostuneita yksityisiä henkilöitä jne. Tapahtuma on siis hyvin moniammatillinen ja erittäin kiinnostava!
Kolmannen vuoden tuotantoon ja rakennesuunnitteluun suuntautuneet rakennustekniikan insinööriopiskelijat osallistuivat tapahtumaan etänä. Sisäilmastoaiheisiin esityksiin opiskelijat perehtyivät osana rakennusfysiikan kurssia. Esityksistä moni liittyi johonkin rakennusfysiikan osa-alueeseen, kuten lämpö-, kosteus- ja virtaustekniikkaan tai akustiikkaan. Painesuhteiden hallinta oli aihe, jota päivillä käsiteltiin monistakin eri näkökulmista. Myös moni kuulolla ollut opiskelija kommentoi kyseisen aiheen esityksiä.
Seminaarin avauspuheenvuorossa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen erikoistutkija Anniina Salmela avasi yksityisten omistamien asuinrakennusten sisäilmaongelmien merkittävyyttä. Vaikka prosentuaalisesti oman kodin sisäilma koetaan suhteellisen hyvänä, silti asuntokaupan kuntotarkastustilaston mukaan (otanta 15 000 pientaloa) 15 %:ssa kaikista pientaloista on tarkastuksella todettu jonkin asteinen kosteusvaurio. Useimmiten vaurioita esiintyi vanhemmissa, kuten vuosina 1960–1979 rakennetuissa taloissa, joissa kosteusvaurion todentamisprosentti olikin yli 20 %. Jos otettiin vauriolöydösten lisäksi todetut lisätutkimustarpeet huomioon, päästiin jo 60 %:iin tutkituista pientaloista kyseisinä rakennusvuosina.
Rakennuksen kosteusvaurio ei suoranaisesti tarkoita koettua sisäilmahaittaa tai -oireilua, vaan koettuun sisäilmaan vaikuttaa monet tekijät, kuten ilmanvaihto, rakennuksen tiiveys ja painesuhteet, henkilön mahdollinen aiempi altistuminen sisäilman haittatekijöille, jne. Rakennuksen kunto voidaan selvittää luotettavasti vain rakenteita tutkimalla. Sen rinnalla kuullaan käyttäjiä siitä, miten he kokevat sisäilman laadun.
Sisäilma-asiat ovat edelleen tapetilla niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Suomessa on toiminut vuodesta 2018 lähtien julkinen Terveet tilat -hanke, jonka tavoitteena on vähentää pitkällä aikavälillä sisäilmaongelmia Suomessa. Hankkeessa on tuotettu erityisesti kunnille ja kaupungeille toimintamallia, joka on koottu eri toimijoiden hyväksi todetuista käytänteistä. Lisäksi ohjelmassa on tuotettu tietoa ja ohjepaketteja julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta. Seminaarissa tuotiinkin vahvasti esille esimerkiksi ilmanvaihdon hallinnan merkitystä koettuun sisäilman laatuun.
Suunniteltaessa pitkän elinkaaren omaavia julkisia rakennuksia on otettava huomioon muunneltavan toiminnallisuuden lisäksi sisäilman terveellisyyttä parantavat teknologiset ratkaisut, kuten ilmanvaihdon toimivuuden reaaliaikainen mittaus mm. paine-erojen ja/tai hiilidioksidipitoisuuksien avulla.
Sisäilmastoseminaarissa sisäilmastoasiaa käsitellään perinteisesti kokonaisvaltaisesti, ja erilaisille näkökulmille on annettu näkyvyyttä. Erilaiset näkökulmat usein selvittävät, miksi nykyisiin ratkaisuihin ja ongelmiin on päädytty. Sisäilmastoseminaarit ovat usein myös hyvin ajankohtaisia. Esimerkiksi maailman nykyinen epävakaus on osoittanut rakennuskannan hyvän ylläpidon ja energiatehokkuuden tärkeyden. Energiatehokkuuden parantaminen on johtanut tarpeeseen ja vaatimukseen parantaa rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä. Rakennuksen vaipan hyvä ilmanpitävyys sitten taas on lisännyt painesuhteiden hallinnan vaativuutta varsinkin rakennuksissa, joissa koneellisen ilmanvaihdon ilmavirrat ovat suuret. Kun painesuhteiden hallinnan merkitystä sisäilman laadulle ei ole riittävän hyvin tiedostettu, sisäilman laatu on voinut kärsiä. Lopputulokseen vaikuttaa moni rakenne- ja ilmanvaihtoratkaisuihin liittyvä seikka. Energiatehokkuus, rakennuksen terveellisyys, toimintavarmuus ja taloudellisuus ovat kaikki tärkeitä tavoitteita nykyrakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa.
HAMKissa on panostettu jo vuosia korjausrakentamisen opetukseen, ja sitä halutaan pitää yllä jatkossakin. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri- ja mestariopintoihin sisältyy korjausrakentamisen jakso, jossa tehdään todelliseen kohteeseen kuntotutkimuksia, analysoidaan näyte- ja mittaustuloksia sekä suunnitellaan korjaustoimenpiteitä sisäilman terveellisyys ja rakennuksen energiatehokkuus silmällä pitäen.
Ammattikorkeakouluopetus valmentaa ikuiseen oppimiseen. Sisäilmaseminaarissa näimme HAMKista valmistuneita opiskelijoita, jotka olivat tämän sisäistäneet ja haluavat tässä teemassa seurata aikaansa ja oppia uutta. Tapahtumassa oli erittäin positiivinen ilmapiiri ja paikalla oli uteliaita ihmisiä. Tapaamisiin seuraavissa seminaareissa!
Teksti: Rakennustekniikan lehtorit Jenni Ypyä ja Anssi Knuutila (teksti kirjoitettu keväällä 2022)
Kuva: Sisäilmayhdistys (jyrilaitinen.fi)
