Teknologiakehitys ja digitaaliset palvelut ovat muuttaneet terveysalan ammattilaisten työympäristöjä monin tavoin. Vuosien 2019-2021 pandemia- aika on osaltaan nopeuttanut näiden palveluiden monipuolista käyttöönottoa terveysalalla. Covid- pandemian aiheuttamia palvelumuutoksia kuvaavassa selvityksessä ilmeni, että poikkeuksellinen tilanne heijastui myös neuvolan arkeen monin tavoin. Yksi merkittävä vaikutus oli perhevalmennusten tauottaminen tai niiden siirtyminen etäpalveluksi. Muutos on lisännyt työntekijöiden arvioimana mm. vanhempien turvattomuuden tunnetta. (Hakulinen & Vaara, 2020, s. 7)
Perhevalmennus on toimintamuoto, jolla pyritään tukemaan siirtymää vanhemmuuteen sekä löytämään vertaistukea muista samassa elämäntilanteessa olevista perheistä. Perhevalmennuksen tarjoaminen ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille on valtioneuvoston asetuksen velvoittamaa ja Suomessa perhevalmennus tavoittaa lähes kaikki ensiodottajaperheet. Perhevalmennuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen verkostoon ja vertaistuen löytymiseen (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä, 2013, ss. 79-81) Perhevalmennusta voidaan toteuttaa monin tavoin, joista pienryhmäperustainen malli on tyypillisin. Saimme syksyllä 2021 Hyvinvointiosaamisen yksikköön työelämästä tilauksen, jossa terveydenhoitajat toivoivat etäperhevalmennusmateriaalin uudistamista huomioiden erityisesti vanhempia osallistavat opetusmenetelmät. Valitsimme tämän työn opinnäytetyöksemme sekä aihepiirin vuoksi, koska opetus- ja ohjausosaaminen on merkityksellinen osaamisalue sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työssä.
Opinnäytetyön tietoperustan mukaan osallistavilla menetelmillä voidaan mm. vaikuttaa myönteisen ilmapiirin ja luottamuksen syntymiseen sekä tukea oppimista. Perhevalmennuksen kontekstissa osallistujat voivat saada vertaistukea sekä jaettuja kokemuksia, jotka tukevat vanhemmaksi kasvua. Menetelmien valintaan vaikuttaa mm. osallistujien tarpeet, yhteiset tavoitteet, ryhmäkoko ja käytettävissä oleva aika. Perhevalmennuksessa hyödynnettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi aktivoivaan luentoon yhdistetyt dialogiset keskusteluavaukset, valmennuspeli, porinaryhmät, yhteinen käsitekartta ja erilaiset kyselyt, joihin osallistujat voivat vastata myös anonyymisti.
Opinnäytetyössä tuotettiin perhevalmennusmateriaali, jonka avulla käsitellään neljää keskeistä teemaa. Nämä teemat ovat vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus, vauvaperheen arki sekä imetys. Osallistavat tehtävät sijoitettiin materiaalissa siirtymiksi aihealueiden väliin. Esimerkkinä osallistavista tehtävistä olivat valmennusmateriaaliin suunnitellut porinapajat, jotka johdattelivat aina seuraavaan aiheeseen ja joista oli tarkoitus saada keskustelun aihioita myös kotiin. Porinapajoja voidaan etäyhteyksin toteuttaa pienemmissä ryhmissä breakout-huoneissa, jonka jälkeen käyty keskustelu on mahdollista purkaa yhteisesti.
Toisena esimerkkinä aktivoivasta menetelmästä on tietovisa. Tietovisa suunniteltiin imetyksen aiheeseen johdattelevana tehtävänä ja se tehtiin pelillisen Kahoot!- työkalun avulla. Tietovisaan koottiin väittämiä imetykseen liittyvistä aiheista. Tietovisa on menetelmä, johon valmennuksen asiakkaat saivat osallistua anonyymisti sillä osaamisella kuin osallistujilla on. Tietovisan avulla osallistujat saavat joko vahvistavaa tietoa osaamisestaan tai sen avulla vanhemmat voivat pohtia osaamistarpeitaan. Etävalmennusmateriaali pyrittiin tekemään visuaalisesti houkuttelevaksi ja saavutettavaksi mm. hyödyntäen kuvia ja videoita.
Aktivoivan etävalmennusmateriaalin tilaajat kokivat, että materiaali oli hyvin toimiva kokonaisuus, visuaalisesti kivannäköinen ja palveleva. Saimme lisäksi kiitokset siitä, että olimme luoneet pohjan heidän toiveitaan kuunnellen. Terveydenhoitajat kokivat, että osallistavia menetelmiä on helppo toteuttaa ja ne tulevat tukemaan vanhempien oppimista ja aktiivista osallistumista perhevalmennukseen. Terveydenhoitajat tulevat uudistetun materiaalin vuoksi toteuttamaan jatkossa etäperhevalmennuksen kahtena valmennusiltana, jotta osallistavat opetusmenetelmät pääsevät käyttöön.
Kirjoittajat
Hoitotyön lehtori Kaisa Seppälä, Hämeen Ammattikorkeakoulu
Sairaanhoitajaopiskelija Noora Barnes, Hämeen Ammattikorkeakoulu
Terveydenhoitajaopiskelija Emilia Laaksonen, Hämeen Ammattikorkeakoulu
Lähteet
Hakulinen T & Vaara S. 2020. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Asiakirjassa “Pahin syksy ikinä”: Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020. Työpaperi 37/2020 Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Hastrup A, Vaara S, Jahnukainen J & Varonen P. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142706/URN_ISBN_978-952-343-681-7.pdf?sequence=1
Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan.2013 Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä (kirj.) Klemetti R & Hakulinen-Viitanen T.(toim.) THL. Haettu osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf
