Opinto-ohjauksen ydintä on kohdata jokainen opiskelija yksilönä, jolla on oma taustansa, vahvuutensa ja elämäntilanteensa. Tämä tulee huomioida siinä, miten ohjauskeskustelun rakentaa ja toteuttaa. Keskeistä on olla aidosti läsnä siinä hetkessä, jolloin opiskelijan tapaa. Tämä ajattelumalli tulee haastetuksi, kun koulutuksessa on satoja opiskelijoita yhdellä opinto-ohjaajalla. Pohdin opinto-ohjaajaopinnoissani, millä keinoilla ohjaustoimintaa voisi tehostaa siten, että siihen saisi rakennettua toimivan yhtälön. Olen yhdistänyt aiemmin hankkimaani osaamista palvelujen tuotteistamisesta uuteen ohjauspedagogiseen osaamiseeni sekä opinto-ohjaajan työhöni Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) liiketalouden koulutuksessa. Kehittämistyö on vielä kesken, mutta olen vakuuttunut, että tuotteistaminen on erittäin hyödyllistä myös ohjauksessa.
Tuotteistamisessa on kyse siitä, että palvelulle annetaan nimi ja raamit. Näin palvelusta syntyy selkeämpi, helpommin tuotettava ja helpommin hankittava. Tuotteistaminen hyödyttää siten sekä palvelun tarjoajaa että palvelun käyttäjää.
Yksi opinto-ohjauksen keskeinen palvelu on HOPS-keskustelu. HOPS on lyhenne henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta. HOPS-keskustelusta voidaan rakentaa useampi palveluversio. Versiot voivat perustua sekä sisältöön että kestoon. Jos opiskelijalla on paljon aiempia korkeakouluopintoja taustalla tai hänen elämäntilanteensa on poikkeuksellinen, on tarpeen varata ensimmäiselle HOPS-keskustelulle riittävän pitkä aika, esimerkiksi 60 minuuttia. HOPSin päivittämiseen tai pienempiin ohjaustuen tarpeisiin riittää yleensä lyhyempi aika, esimerkiksi 30 minuuttia. Tästä syntyy kaksi palvelutuoteaihiota:
- HOPS-keskustelu (60 min)
- HOPS-keskustelu (30 min)
Nimeäminen voi olla yksinkertaisimmillaan näin tai siinä voi tuoda esille, mihin tarpeeseen tai mille kohderyhmälle palvelu on tarkoitettu. Liiketalouden koulutuksessa ryhmänohjaajille ja koulutuspäällikölle pitämässäni tuotteistamistyöpajassa syntyi tämän nimisiä palvelutuoteaihioita:
- AHOT-keskustelu ”laaja”
- AHOT-keskustelu ”lyhyt”
- Uraohjauskeskustelu
- Siirtymäkeskustelu
- ONT-ohjaus sprintti
- Ryhmänohjaajan kahvit
- HUPS-keskustelu
AHOT on lyhenne aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Laajaa versio AHOT-keskustelusta on tarkoitettu erityisesti muuntokoulutuksen opiskelijoille, joilla on opintoihin tullessaan suuri määrä tutkintoon soveltuvia aiempia korkeakouluopintoja. Tämä kohderyhmä tarvitsee siten riittävän pitkät, henkilökohtaiset ohjaustapaamiset ja ajoitettuna ihan opintojen alkuun.
Muut työpajassa nimetyt palvelutuoteaihiot liittyvät esimerkiksi profiloivien opintojen valintaan (uraohjauskeskustelu), avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaroolilta tutkinto-opiskelijaksi siirtymiseen (siirtymäkeskustelu), opinnäytetyön ohjaukseen (ONT-ohjaus sprintti) sekä pika-apuun pienissä ohjaustarpeissa (HUPS-keskustelu). Ryhmänohjaajankahvit ovat esimerkki siitä, kuinka ohjausta voidaan toteuttaa muunakin palveluina kuin yksilötapaamisina. Ryhmänohjaajan kahvit on luonteeltaan aloittavan ryhmän tukipalvelu, jota on kokeiltu liiketalouden monimuoto-opiskelijoiden ryhmänohjauksessa. Se on luonteeltaan tiedottavaa, mutta siinä on mahdollisuus myös kysymyksille.
Palvelujen tuotteistamisessa yksi olennainen kysymys on palvelun saatavuus. Tämä on keskeinen kysymys varsinkin korkeakouluopinnoissa, joissa opinto-ohjauksen määrää ei ole lailla säädetty ja opiskelijaryhmät ovat suuria. Pystytäänkö opinto-ohjausta tarjoamaan kaikille opiskelijoille ja miten säädellään sitä, milloin ja kenelle ohjausta annetaan?
Opinto-ohjaajana ennakoin, missä kohtaa vuotta tarjoan ohjausaikoja tietyille kohderyhmille. Esimerkiksi vuoden lopussa keskityn erityisesti valmistumassa olevien opiskelijoiden valmistumiskeskusteluihin. Lukukausien aloituksissa käyn erityisen paljon HOPS-keskusteluita. Tuotteistamalla ohjauspalveluita ja hyödyntämällä digitaalisia apuvälineitä, muun muassa Bookings with me -ajanvarausta, olen pystynyt tehostamaan työtäni ja saamaan paremman hallinnan tunteen. Koen samalla myös laadun parantuneen.
Vaikka tuotteistamisessa päätetään valmiiksi palvelun raamit, pystyy ohjauspalvelu olemaan myös pedagogisesti laadukas. Pedagoginen laatu syntyy siitä, että ohjaajalla on riittävästi ohjausosaamista ja hän on aidosti kiinnostunut auttamaan opiskelijaa. Tokikaan aina ei ole mahdollista toteuttaa ohjausta puhtaasti ideologiselta pohjalta, mutta jo pienetkin kohtaamiset ovat opiskelijoille merkityksellisiä, kun niistä välittyy aito kiinnostus ja välittäminen ja niistä saa konkreettista apua opintojen edistämiseen.
Kirjoittaja:
Marjo Vaalgamaa, opinto-ohjaaja, liiketalous
