Nordic Biogas Conference (3.–6.10.22) kokosi Ruotsin Linköpingiin reilu 350 osallistujaa, n. 30 yritystä ständeineen ja n. 40 tutkimuspainotteista posteriesitystä. HAMKin kahdesta biokaasuhankkeesta (RAHI ja Järkki) oli mukana posteriesitykset yhdessä hankepartnereiden, HSY ja Gasum, kanssa.
Ensimmäisessä kuvassa Satu Tiainen ja Maritta Kymäläinen HAMK Biosta esittelevät RAHI-hankkeen tuloksia: miten HSY:n prolyysilaitoksella valmistettu lietehiili toimii biokaasuprosessissa? Toisessa kuvassa Olli Koskela HAMK Smartista esittelee Järkki-hankkeessa tarkasteltuja skenaarioita, mihin jätevesilietteitä hyödyntävät keskitetyt biokaasulaitokset tulisi Suomessa sijoittaa. Kuvat on otettu NBC 2022 -konferenssin posterinäyttelystä.
Ruotsin Biogas Solution Research Centerin prof. Mats Eklundin avauspuheenvuorossa esiin nostamat pääkohdat toistuivat useasti päivien aikana: Biokaasu on monitahoinen ratkaisu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa kohti kiertotaloutta ja fossiilivapaata yhteiskuntaa, liikennettä ja teollisuutta. Biokaasu on jo nyt, siihen on tartuttava. Toisaalta biokaasun monitahoisuus voi tuoda haasteita sen käyttöönottoon. Tämä ei kuitenkaan saa olla este, vaan on pyrittävä asioiden selkeyttämiseen, lähtien viestinnän yksinkertaistamisesta ja eri sektorien tiiviistä yhteistyöstä.
Biokaasu uusiutuvan energian ja kiertotalouden yhdistäjänä
Konferenssissa korostui viimeaikaisten muutosten tuomat vaikutukset biokaasualalle. Nykyisessä energiamurroksessa biokaasulla on merkittävä rooli uusiutuvan energian, energiaturvallisuuden, omavaraisuuden ja nopean käyttöönoton ratkaisuna. Biokaasu sopii hyvin nykyisiin järjestelmiin, kaasuekosysteemi on olemassa ja biokaasu toimii hyvin eri energiasysteemien integroijana ja vakauttajana. Biokaasu edustaa jo nyt lähes 20 % siitä energiamäärästä, minkä Eurooppa on tuonut Venäjältä. Biokaasu on paitsi uusiutuvaa energiaa, myös ravinteiden kierrätystä, osa kestävää ruokajärjestelmää ja kiertotalouden mukaista jätehuoltoa, johon voidaan yhdistää myös korkea-arvoisten biotuotteiden valmistusta. Biokaasun raaka-ainepotentiaali on vajaasti hyödynnetty kaikissa Pohjoismaissa. Raaka-ainepotentiaalin sisältämä fosfori riittäisi kattamaan nykylannoitetarpeen täysin ja typpikin merkittäviltä osin. Nämä ravinteet ovat suurelta osin lannassa. Tarkastelussa oli mukana myös biokaasuprosessin hiili: biokaasun hiilidioksidi ja hiili mädätteessä. Näiden edustama hiilimäärä todettiin merkittäväksi suhteessa fossiilisten CO2-päästöjen kokonaismäärään kansallisesti: Tanskassa osuus on lähes 20 % ja Suomessakin n. 5 %. Kierrätysravinteet ja hiili onkin tärkeä huomioida energiatuotannon tehostamisen rinnalla.
Biokaasulaitoksia esiteltiin kemiallisina tuotantolaitoksina, osana Power-to-Gas-ratkaisuja, erilaisia biojalostamokokonaisuuksia ja symbiooseja. Esimerkkejä sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä kuultiin eri maista. Ruotsin merkittävimpänä kiertotalouskeskittymänä esiteltiin Sotenäsin teollinen symbioosi, joka lähti liikkeelle alueen kalateollisuuden kasvupaineesta, ja kehittyi julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja yritysten mallikkaan yhteistyön tuloksena. Norjan esimerkissä Biokraft Skogn korosti selkeän vision ja viestinnän merkitystä, millä saadaan toimijat kiinnostumaan ja tavoittelemaan yhteistä isoa päämäärää. Heille tämä päämäärä oli maailman suurin LBG:tä tuottava laitos. Suomen esimerkkinä oli, miten One1 Oy biokaasualan uutena toimijana on löytänyt roolin konseptoinnissa ja eri tahojen yhteen nivomisessa, mm. Lahdessa rakenteilla olevassa Hartwallin biokaasulaitoksessa ja Kurikkaan suunnitellussa biokaasuekosysteemissä.
Biokaasun merkitystä tuotiin esiin myös hiilivetylähteenä: yhteiskunta ei voi täysin sähköistyä, vaan tarvitaan hiiltä, ja biokaasu on edullisin uusiutuva hiilivety. Toisaalta biomassa ei riitä kattamaan siirtymää uusiutuvaan energiaan, joten sähköistymistä, elektrolyysiä ja vetyä tarvitaan, kuin myös hiilidioksidin talteenottoa mm. e-metaanin tuottamiseksi. Miten näistä muodostuu kestävä energiajärjestelmäkokonaisuus, tästä oli erinomainen esimerkki Tanskasta. Biokaasu toimii hyvin eri systeemien integroijana ja vakauttajana, ja sitä pitääkin hyödyntää mm. sähkön varastointipyrkimysten sijasta.
Biokaasutuotantoa edistetään monin keinoin
Konferenssissa oli paljon esillä myös muuttuva EU-lainsäädäntö ja Pohjoismaiden väliset erot biokaasun poliittisessa toimintaympäristössä. Biokaasutuotannon ykkösmaassa Tanskassa ollaan siirtymässä syöttötariffista markkinavetoisempaan suuntaan kuten Ruotsissakin. Tukimuotoja on useita ja kirjavasti käytössä eri maissa: investointituki, liikennekaluston hankintatuki, lantatuki, tuki nesteytykseen ja verohelpotukset. Suomella on ainoana jakeluvelvoite, ja toisaalta Oslossa tuli syyskuussa voimaan tietullivapaus yli 3,5 tonnin biokaasuautoille, minkä uskotaan laajenevan myös muihin Norjan kaupunkeihin. Kaikissa maissa yhdyskuntabiojätteen erilliskeräyksen tehostamistoimilla pyritään edistämään biokaasutuotantoa.
NBC:n toteamana Pohjoismaiden positiivista biokaasuimagoa ja mallia on tarve levittää laajemmin Eurooppaan. Biokaasu on luonnollinen osa kestävää yhteiskuntarakennetta kaikkialla tulevaisuudessa.
Kirjoittajat:
Maritta Kymäläinen, tutkijayliopettaja ja Satu Tiainen, projektiasiantuntija, HAMK Bio
