Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut muutoksia sääilmiöihimme, joiden muuttuminen jatkuu vielä pitkään. Myös rakennettu ympäristö, kuten kulkureitit, rakennukset ja piha-alueet, kokevat sääilmiöt ja niiden aiheuttamat vaikutukset.
On syytä tarkastella, minkälaisia seurauksia ilmaston muuttumisella on rakennettuun ympäristöön ja sen käyttäjiin. Esimerkiksi Etelä-Suomen lämpötilaan odotettavia muutoksia ovat keskilämpötilan ja äärilämpötilojen kohoaminen. Nämä aiheuttavat pääosin talvien leudontumista ja kesäisin koettuja helteitä. Lämpötilan lisäksi muuttuvat myös sateet. Lisääntyvät rankkasateet, voimakkaat tuulenpuuskat ja merenpinnan kohoaminen tulevat aiheuttamaan veden viipymistä kaduilla, rakennusten kastumista ja mahdollisia tulvia.
Ihmisten hyvinvointiin suurta huolta aiheuttaa erityisesti helleaaltoihin johtava äärilämpötilojen kohoaminen ja kaupunkisaarekeilmiö. Kaupunkisaarekeilmiössä tiiviisti rakennetussa ympäristössä, kuten kaupungissa, lämpötila asettuu ympäristöään korkeammalle. Jatkuvasti korkealla pysyttelevä lämpötila lämmittää kiinteistöjä ja niiden sisätiloja, jolloin erityisesti hauraiden väestöryhmien, kuten vanhusten ja pienten lasten, hyvinvointi joutuu koetukselle. Toki moni terve aikuinenkin kokee liian korkean sisälämpötilan työpaikalla haittaavan työssä jaksamista, kun taas kotona se huonontaa unen laatua ja palautumista. Kun lämpötila on koholla, ratkaisemme asian kiinteistöjä jäähdyttämällä. Kuten lämmittäminen, vaatii myös jäähdyttäminen energiaa. Yksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuomista muutoksista, erityisesti kaupunkialueilla, onkin jäähdytyksen myötä lisääntyvä energiantarve kesäisin. Kun huomioidaan myös maailmanlaajuinen kaupungistumisen trendi, voidaan asian todeta koskevan todella monia ihmisiä, kiinteistöjä ja niiden omistajia. Onneksi esimerkiksi ilmalämpöpumpulla toteutettu jäähdytys on lämmittämistä energiatehokkaampaa ja pohjolan talvien leudontuessa energiantarve vuositasolla ei päässe paisumaan.
Sateiden merkitys rakennetussa ympäristössä
Tiiviisti rakennetulle alueelle kertyvä vesi on rankkasateen jälkeen saatava johdettua maan pinnalta, jotta vältytään tulvalta. Kun vettä imevään maaperään ei asfaltin takia ole pääsyä, tarvitaan vettä pois ohjaavaa hulevesien hallintaa, jolla estetään veden pääsy rakennuksiin ja niiden rakenteisiin. Vesien hallinta tulee huomioida jo rakennettua ympäristöä suunnitellessa, ja siinä voidaan hyödyntää salaojituksen lisäksi ns. kaupunkivihreää, jossa vettä hyödyntävä kasvisto on apuna vesien hallinnassa. Kaupunkivihreästä on rakennetussa ympäristössä muutakin hyötyä. Sen avulla voidaan lisätä merkittävästi viihtyisyyttä, ja puustolla voi olla myös rakennuksia varjostavaa ja niiden lämpenemistä ehkäisevää vaikutusta.
Kun sade sattuu tuuliselle säälle, syntyy ns. viistosadetta. Tämä on myös yksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyvistä sääilmiöistä, koska tuulen puuskaisuus tulee ennusteiden perusteella lisääntymään. Viistosade kastelee seinärakenteita, joiden pysyminen märkänä voi jouduttaa sisäilman laatua heikentävien tai materiaalia hajottavien mikrobien kasvua rakenteissa. Talvella nollan ympärillä sahaava lämpötila johtaa toistuvaan jäätymiseen ja sulamiseen, mikä aiheuttaa märän betonin pakkasrapautumista. Rakennuksiin ja niiden osiin aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen vie paljon resursseja, ja vaurioitumista olisikin voitava ennaltaehkäistä säätä kestävien rakennusmateriaalien ja rakennusratkaisujen avulla.
Tutkimuksesta apua ennakointiin
Tulevaisuuden ennustaminen on kutakuinkin mahdotonta, emmekä voi täydellä varmuudella tietää, millaisessa ilmastossa elämme vaikkapa sadan vuoden päästä. Ilmastoon liittyvää mittausdataa ja ennusteita maailman eri kolkista on kuitenkin olemassa ja saatavilla, ja ilmastonmuutoksen tutkimus lisääntyy jatkuvasti, jolloin myös varmuus tulevan ennustamisesta tarkkenee. Rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmaston muutokseen vaatii ennakoivaa, tietoon pohjautuvaa työtä. Tulevaisuutta kuvaavat ilmastoskenaariot ovat apuna, kun rakennusten ja kaupunkien tulevaa energiankulutusta arvioidaan laskennallisesti.
Toisaalta tulevia sääilmiöitä voidaan mallintaa myös kokeellisesti, ja niille altistamisen vaikutuksia rakennusmateriaalien kuntoon ja ominaisuuksiin voidaan tutkia käytännön kokein. Työtä turvallisen, kestävän ja asuttavan rakennetun ympäristön sopeutumiseen tehdään mm. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto Syklin yhteishankkeessa ”Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen – ILMARA”. Monitieteinen lähestymistapa, jossa haluamme ymmärtää sekä energian kulutukseen että fyysiseen rakennettuun ympäristöön liittyviä riskejä, luo uuttaa näkemystä alueemme tulevaisuuteen ja pyrkii tukemaan niin rakennusalaa, kiinteistön omistajia ja alueemme päättäjiä pitkällä aikavälillä kestäviin ratkaisuihin.
ILMARA-hanke saa rahoitusta Euroopan Unionilta ja Hämeen liitolta.
Kirjoittaja
Päivi Laaksonen, tutkijayliopettaja, HAMK Tech -tutkimusyksikkö
