Mitä siitä tulee, kun laitetaan tulevat insinöörit ja sairaanhoitajat ideoimaan?

0

Ajankohtainen yhteiskunnallinen aihe on ikäihmisten palveluiden uudistaminen niin, että ollaan turvassa ympäri vuorokauden. Palveluiden tulee olla saatavilla ympäri vuorokauden. Mutta miten se tehdään, kun hoitotyöntekijöistä on huutava pula?

(Lue uutinen: Hallitus esittää, että vanhusten on saatava kotihoitoa myös öisin https://yle.fi/uutiset/3-12222674).

Ratkaisuja tulevaisuuteen voidaan tuottaa eri alojen opiskelijoiden yhteisessä työskentelyssä. Kun katsotaan ongelmaa eri alojen näkökulmista, on mahdollista keksiä uusia ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Insinöörien ja sairaanhoitajien yhteistyössä on läsnä ymmärrys asiakkaasta ja hänen tarpeistaan sekä tekninen osaaminen sovellusten kehittämiseen.

Avaimet ratkaisuun ei löydy pelkästään opiskelijoiden välisestä tekemisestä, tarvitaan myös yhteistyötä työelämän kanssa. Kun mukaan otetaan sekä ikäihmisten kotihoitoa että kotona pärjäämistä tukevia teknologiaratkaisuja tarjoavia yrityksiä, on uusien palveluiden kehittäminen mahdollista. Yhteistyö opiskelijoiden ja yritysten kesken voidaan järjestää lyhyenä ja intensiivisenä ideointipäivänä. Päivässä syntyneistä ideoista voidaan jatkaa opiskelijaprojekteihin yhteistyössä yritysten ja niiden asiakkaiden kanssa.

Toisen vuoden sairaanhoitaja- ja insinööriopiskelijat kokoontuivat Forssan kampuksella ideoimaan ikäihmisten kotona asumista tukevia ratkaisuja, huomioiden palvelutarpeen oikea-aikaisuus. Päivän toteutuksessa ja valmistelussa oli mukana Wallaton Oy:n ja Seniortek Oy. Päivässä tapahtui myös kulttuurista tuuletusta, sillä mukana oli kansainvälisiä opiskelijoita, joiden kotikulttuuri ja äidinkieli ei ollut suomi. Päivä toteutettiin kaksikielisesti ja osa opiskelijatiimeistä toimi englanniksi.

Tavoitteena oli luoda villejä vaihtoehtoja tulevaisuuteen. Sellaisia, joiden avulla itse haluaisimme asua omassa kodissamme turvallisesti mahdollisimman pitkään, huomioiden sosiaaliset kontaktit ja virikkeet sekä kotiin tuotettavat palvelut.​ Ratkaisuissa huomioidaan dataan perustuva palvelutarpeen muutoksen ennakointi: ennen palvelutarvetta, satunnainen palveluntarve ja säännöllinen palveluntarve. Kun teknologia tuodaan kotiin jo ennen varsinaista palvelun tarvetta, on sen käyttöönotto helpompaa palvelutarpeen kasvaessa. Kun katsotaan tulevaisuuteen, huomataan että kynnys käyttää automatiikkaa apuna päivässä on yhä pienempi. Opiskelijoiden ajatuksissa erilaiset seurantajärjestelmät kuten ihmiseen laitettava siru, tuntuivat luonnolliselta. Tärkeänä näkökulmana oli asiakkaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto.

Ideat, joita lähes 70 opiskelijaa yhdeksässä tiimissä tuottivat:

  • Helpcar kantoavuksi ikäihmiselle. Ohjataan rannekkeesta, voidaan ohjelmoida reitit tai asettaa seuraamaan käyttäjää. Lisävarusteena lumiaura.
  • Apuva-siru seuraa muistisairaan sijaintia, mittaa vitaaliarvoja sekä hälyttää tarvittaessa. Se sisältää mm. omaisen tiedot, perussairaudet, lääkelistat ja hoitotahdon. Terveydenhuolto voi lukea ja hallita tietoja. Hätätapauksessa poliisi, palokunta sekä ensihoito voi lukea sirua.
  • Sampo Machine vuorovaikuttaa ikäihmisen kanssa, kerää dataa aktiivisuudesta ja havaitsee palvelutarpeet ennakoiden. Sampo aktivoi ja tuo sosiaalisuutta arkeen. Sampo on kytketty kaikkiin elektronisiin laitteisiin, kuten älykkääseen jääkaappiin ja palovaroittimiin. Sitä ohjataan äänikomennoilla.
  • Body Vital Monitoring with Iot -ratkaisu kerää data ihon alta, keskittyen peruselintoimintoihin ja verensokeriin. Näiden ympärille kehitetään erilaisia terveyssovelluksia älykellolle ja -puhelimelle.
  • Hologrammihoitaja on vaihtoehto kotikäynneille. Se oppii ikäihmisen rutiinit, ilmoittaa poikkeuksista ja määrittää, milloin kotihoitajaa tarvitaan. Se seuraa terveyttä ja tuo avun kaatumistapauksissa sekä muistuttaa lääkkeiden ottamisesta. Hologrammi tuo myös läheiset ja ystävät ikäihmisen lähelle.
  • Älymatto CAREpet perustuu painosensoreihin ja se lämittää tai jäähdyttää kaatunutta henkilöä. Järjestelmä seuraa peruselintoimintoja, hälyttää poikkeavuuksista sekä muistuttaa aktiivisuudesta ja lääkkeistä.
  • Älysilmälasit lukee tekstin ääneen, sinä on zoomaus ja paikannin. Ne himmenevät aurinkoisella säällä ja toimivat ääniohjauksella.
  • Life Sense tarjoaa terveyden seurantaa siruilla. Järjestelmään kuuluu magneettikuvauspatja ja lattiaan integroitu vaaka. Se tunnistaa mielialan ja unenlaadun, mittaa veriarvoja, oppii tuntemaan käyttäjänsä ja hälyttää poikkeavuuksista. Laaja data mahdollistaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon.

Ilahduttavaa päivässä oli opiskelijoiden vilpitön innostuminen ja innovatiivinen uskallus ajatella kehitystä eteenpäin. Tätä kuvaa hyvin opiskelijoiden lausahdukset “Me ei olla vielä keksitty kaikkea” tai “Nyt me ajateltiin ihmistäkin, ei pelkkää tekniikkaa”. Kokemus yhteisestä päivästä oli silmiä avaava ja se tarjosi näkökulmia ihmisen hoitamiseen, teknologiaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Lehtori Anne-Mari Järvenpää, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tieto- ja viestintätekniikka (biotalous)

Lehtori Katri Pärssinen, Hämeen ammattikorkeakoulu, Sairaanhoitajakoulutus

Leave A Reply