Viime syksynä osallistuessani opettajankouluttajan työelämäjaksoon (TET) sain mahdollisuuden tutustua vieraskielisten opiskelijoiden opetukseen kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa: Omniassa, Helsingin Maalariammattikoulussa ja Stadin AO:ssa.
Havainnoin opetusta ja keskustelin aktiivisesti opettajien sekä koulutuspäälliköiden kanssa. Näissä keskusteluissa nousi esiin yhteisenä huolenaiheena vieraskielisten opiskelijoiden vajavaiset opiskeluvalmiudet. TET-jakso vahvisti sitä, miten tärkeää on kehittää monipuolisia menetelmiä ja käytäntöjä vieraskielisten opiskelijoiden tukemiseen.
Työelämään jalkautuva kielituki ennen ammatillista koulutusta
Tutustuin aluksi Työelämään jalkautuvaan kielitukeen. Kyseessä on Ominan osaamiskeskuksessa (OSKE) kehitetty toimintamalli, jonka tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten työllistymistä. Työelämään jalkautuva kielituki tarjoaa vieraskielisille opiskelijoille käytännönläheistä kielitukea ennen varsinaisten ammatillisten opintojen alkua. Tämä sisältää henkilökohtaista uraohjausta, kolmen kuukauden työharjoittelujakson, S2-opettajan (suomi toisena kielenä) ohjaamia koulutuspäiviä sekä tiivistä vuorovaikutusta työnantajien kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että vieraskieliset opiskelijat kykenevät kehittämään kielitaitoaan monipuolisesti työpaikan vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi sillä halutaan vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta ja osallisuutta suomenkielisessä työkulttuurissa. Varhainen kielituki ennen ammatillista koulutusta antaa entistä vahvemman perustan tuleville opinnoille.
Kielituki ammatinopetuksessa
TET-jakson aikana sain mahdollisuuden tutustua myös vieraskielisten opiskelijoiden ammatinopetukseen. Seuratessani ammatinopetusta leipomoalalla (Stadin AO:ssa) sekä lattianpäällystyksessä, maalauksessa ja restauroinnissa (Helsingin maalariammattikoulussa) huomasin, että kaikissa näissä oppiaineissa opetus eteni kognitiivisen oppipoikamallin mukaisesti. Lisäksi S2-opettajat tarjosivat aktiivisesti tukea vieraskielisille opiskelijoille mm. sanasto-, keskustelu- ja lukuharjoituksin. Vieraskielisten opiskelijoiden opetus oli osittain tiimityötä: S2-opettajat ja ammattialan opettajat suunnittelivat opetussisältöjä yhdessä. Tämä yhteistyö ei ainoastaan vahvista opiskelijoiden kielitaitoa, vaan myös auttaa heitä harjoittamaan suomen kieltä käytännön tilanteissa, kuten työpaikan vuorovaikutustilanteissa ja käytännön työtehtävissä.
Oppimisvalmiuksien tukeminen on tärkeää
Keskustelin TET-jakson aikana opetushenkilöstön kanssa siitä, miten voisimme parantaa vieraskielisten opiskelijoiden mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Opetushenkilöstö oli huolissaan erityisesti vieraskielisten opiskelijoiden opiskeluvalmiuksista. Toistuvasti tuli esiin se, että opiskelijoiden oppiminen rajoittuu vain kouluympäristöön. Vapaa-ajan tai työelämän piirissä oppiminen ei ollut aktiivista. Opetushenkilöstö toivoikin entistä enemmän täydennyskoulutusta kulttuuritietoisuuden saralta.
Samanaikaisesti Suomessa käydään ajankohtaista keskustelua vieraskielisten opiskelijoiden integraatiosta ja menestymisestä yhteiskunnassa. Käytännön ratkaisut, kuten työelämään jalkautuva kielituki ja kielituki ammatinopetuksessa, tarjoavat konkreettisia vastauksia tähän haasteeseen. Toisaalta myös uusien ratkaisujen löytäminen ja keskusteluun osallistuminen on tärkeää.
Opettajakorkeakoululla on keskeinen rooli tarjota täydennyskoulutusta. Kulttuurisensitiivinen koulutus voisi sisältää mm. ajankohtaista tietoa eri kulttuureista, niiden vaikutuksesta oppimiseen sekä käytännön työkaluja, joiden avulla opettajat voivat entistä paremmin tukea vieraskielisten opiskelijoiden oppimisvalmiuksia. Lisäksi opettajakorkeakoulu voi toimia kontekstina, jossa opetushenkilöstö jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään kulttuuritietoisuuden edistämisessä. Yhteisöllinen oppiminen ja vertaiskeskustelut vahvistavat opettajien osaamista.
Kirjoittaja
Marja-Liisa Samppala, lehtori, HAMK AOKK
