Kulttuurienvälityskoulutuksella varmuutta vuorovaikutukseen

Kansainväliset henkilöstö- ja opiskelijavaihtoihin lähtijät voivat olla samaan aikaan sekä innostuneita että myös vähän peloissaan. Uteliaisuutta, uuden oppimista ja uusia ystävyyksiä ja kontakteja odotetaan. Joillakin saattaa mielessä olla epävarmuutta, kuinka vuorovaikutus vieraassa kulttuurissa onnistuu. Arkuutta saattaa olla kielenosaamisen suhteen, mutta myös sen suhteen osaako viestiä ja tulkita viestejä oikein toisessa kulttuurissa. Kulttuurienvälisen viestinnän koulutus on ratkaisu tähän.

”Kääntäminen on kautta aikojen ollut keskinen elementti ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Ilman kääntämistä meidän maailmankuvamme olisi aika toisenlainen”, palkittu 70-vuotispäiväänsä juhliva kääntäjä Kristiina Drews määrittää kääntämisen merkitystä Helsingin Sanomien haastattelussa.    

Artikkelissa todetaan, että englantia useimmat kokevat nykyään osaavansa. Mutta: ”Se on vaik-ke-a kieli,” kääntäjä Drews sanoo.  

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen haaste on juuri tämä: kuullaan kyllä, mutta ymmärrämmekö todella merkityksen siitä mitä kuulemme.  

Drews nostaa haastattelussa esille sen, että onnistunut kääntäminen vaatii muutakin kuin sanojen suomenkielisen vastineen löytämisen. Käännöksen on tavoitettava alkukielisen teoksen pinnanalaiset merkitykset.  

Tämä sama mikä pätee kaunokirjallisuuden kääntämiseen, on todellisuutta myös suullisessa vuorovaikutuksessa. Pelkästään sanoja kääntämällä kielestä toiseen viesti ei avaudu. Eroja on ainakin siinä, kuinka vahvasti ja millä sanoilla oman mielipiteen voi sanoa. Tai kuinka avoimia sanomisessa ja tietämisessä ollaan ja kuinka päätöksenteossa edetään.  Erityisesti se kuinka voi ilmasta erimielisyyttä vaihtelee kulttuurista toiseen.  

Itse muistan kouluenglannista tämän: kun natiivi englannin puhuja sanoo olevansa peloissaan (I’m afraid….), että joku asia ei järjesty, tarkoittaa hän oikeastaan sitä, että asia ei ole kerta kaikkiaan mahdollinen.  

Kulttuureita on monia – tiettyyn rajaan voimme oppia muistisääntöjä siitä mitä ja miten sopii sanoa tai tehdä. Näitä tarjotaan lentokentiltä helposti mukaan tarttuvissa oppaissa. Kulttuurienvälisen viestinnän koulutuksen tavoite on päästä näiden yksioikoisia tee näin – älä tee näin– ohjeita syvemmälle. Tämä tarkoittaa sitä, että ymmärrettäisiin syitä siihen, miksi kussakin kulttuurissa ilmaistaan itseään tietyllä tavalla.  Kulttuurienvälisyyden koulutuksella tavoitellaan osaamista, jolla ratkaistaan tilanteita silloin kun helpoista muistisäännöistä ei löydykään vastausta.  

Hyvin tunnettu kulttuurien välisten eroja selittävä on  Hofsteden malli, joka perustalla on kymmenien tuhansien ihmisten haastattelut. Hän jakaa kulttuurit valtaetäisyyden, yksilökeskeisyyden määrän, maskuliinisuuden, epävarmuuden sietämisen ja suunnittelun pitkäjänteisyyden mukaan.   

HAMK Afrikka-hankkeiden kautta opiskelijoille on mahdollista oppia maailman kestävyyteen varmasti eniten vaikuttavasta mantereesta. Yhteistyöhön afrikkalaisten kanssa kannattaa valmistautua. Euroopan matkailu antaa saattaa antaa kulttuurien välistä vuorovaikutuksesta liian helpon kuvan. Vaikka eroja kulttuurien välillä on, emme koe kulttuurien välistä vuorovaikusta erityisen vaikeaksi. Tämänkin suhteen kannattaa tosin olla varovainen, Bennett, yksi kulttuurisyystutkimuksen suurista nimistä, erottaa kulttuurista oppimisen kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta oppimisen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matkailu ilman kulttuurienvälisyyskoulutusta saattaa viedä kulttuurienvälisyysosaamista taaksepäin– toisin sanoen asemoitumista etnosentrisyys-etnorelativismi-akselilla. 

Suomi ja afrikkalaiset kulttuurit ovat niin suunnilleen yhtä kaukana kuin kulttuurit voivat olla. Hofsteden  mukaan Suomessa valtaetäisyys on pieni, olemme hyvinkin yksilökeskeisiä, kulttuuri on maskuliinista, emme oikein siedä epävarmuutta. Teemme ahkerasti lyhyen, keskipitkän ja pitkä aikavälin suunnitelmia.  

Todettakoon, että maskuliinisuus Hofsteden mallissa tarkoittaa perinteisiä miehiin liitettyjä arvoja, jossa saavuttaminen ja materiaaliset arvot menestyksen mittana. Feminiinisyys kulttuurista taas tarkoittaa huolehtimista, yhteistyötä ja pehmeiden elämän arvojen korostamista. Malli siis on jo vuosikymmeniä vanha, nykyaikana tällä ulottuvuudella olisi varmasti eri nimi.  

Malleja erotella kulttuureja on moni muitakin. Koko ajan on myös pidettävä kirkkaasti mielessä, että vuorovaikutus on yksilöiden välistä. Olemme jokainen erilaisia, vaikka olemmekin oman kulttuurimme tuotteita. Kulttuurienvälisyyden perusteorioiden tunteminen antaa niin matkaajalle kuin virtuaalikulkijalle luottamusta viestin tulkintoihin sekä oman viestin tehokkaaseen ja kulttuurisesti sopivalla tavalla ilmaisemiseen.  

Kirjoittaja Eija Laitinen on tutkijayliopettaja HAMK Bio-tutkimusyksikössä. Hän vetää HAMKin Afrikka-tiimiä.