HowUTeach-itsearviointityökalun avulla opettaja voi pohtia omia opetusprosessejaan sekä hyvinvointiaan opettajana. Tässä kirjoituksessa Siru Myllykoski-Laine ja Liisa Postareff kertovat, millaisia tuloksia tähän mennessä työkalulla on saatu ja miten niitä jatkossa hyödynnetään.
Korkeakouluopettajat tekevät työtään nopeasti muuttuvassa ja vaativassa ympäristössä, ja he kokevat usein, että oman opetuksen pohtimiselle ja kehittämiselle jää niukasti voimavaroja. Oman opetuksen reflektointi ja sitä kautta tietoisuuden lisääntyminen omasta opetuksesta ja sen kehittämistarpeista on kuitenkin avain pedagogiseen kehittymiseen (Postareff & Lindblom-Ylänne, 2008). Oman opetuksen reflektioon tulisi siis tarjoutua mahdollisuuksia opetustyön lomassa. Korkeakouluopettajien työn tueksi kehitetyn HowUTeach-itsearviointityökalun (Parpala & Postareff, 2021) tavoitteena on tukea opettajia oman opetuksensa reflektoinnissa. Sen avulla opettaja voi pohtia omia opetusprosessejaan sekä hyvinvointiaan opettajana. Itsearviointityökalun väittämiin vastanneelle opettajalle voidaan tuottaa tutkimukseen perustuva vastapalaute oman opetuksen ja pedagogisen asiantuntijuuden kehittämisen tueksi.
Keräsimme keväällä 2022 kansalliseen opettajien koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkostoon (KOPTUKE) kuuluvassa Reflektori-hankkeessa tutkimusaineistoa liittyen opettajankouluttajien kokemuksiin etäopetuksesta sekä kokemuksiin liittyen HowUTeach-itsereflektiotyökaluun pohjautuvan palautteen hyödyntämisestä opetuksen tukena. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa osallistujat vastasivat itsereflektiotyökalun opetusprosesseja ja hyvinvointia mittaaviin väittämiin sekä avokysymyksiin liittyen erityisesti etäopetuskokemuksiin, sillä Reflektori-hankkeen tavoitteena on tukea opettajien pedagogista osaamista erityisesti etäopetukseen liittyen. Vastausten perusteella osallistujille lähetettiin vastapalaute, joka sisälsi kyselyssä mitattavien ulottuvuuksien kuvauksen sekä vinkkejä opetuksen kehittämiseen. Palautteen saamisen jälkeen tutkittavat osallistuivat fokusryhmähaastatteluun, jossa selvitettiin heidän kokemuksiaan etäopetuksesta sekä HowUTeach-työkalun perusteella tuotetusta vastapalautteesta ja sen hyödynnettävyydestä. Vastapalautetta on kehitetty aiemmassa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa HowUTeach-hankkeessa vuosina 2017–2019.
Hankkeen tutkimuksia työstetään syksyn 2022 aikana ja niissä tarkastellaan erityisesti opettajankouluttajien etäopetuskokemuksia opetusprosessien ja hyvinvoinnin näkökulmista. Fokusryhmähaastatteluissa selvitettiin myös, minkälaisista muista opetukseen liittyvistä asioista opettajat toivoisivat saavansa palautetta. Alustavien tulosten mukaan opettajat toivoivat saavansa palautetta erityisesti oppimisen arviointiin, saavutettavuuteen sekä erilaisten oppijoiden huomioimiseen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi palautteen antamiseen ja saamiseen liittyvä osaaminen ja sen merkitys opettajuuteen tuotiin esiin. Kuitenkin selkein toive läpi haastatteluiden liittyi mahdollisuuteen reflektoida opetukseen liittyviä asioita vuorovaikutuksellisesti yhteisössä kuten eräs tutkittava kuvaa:
Mä ajattelen, että mä ehkä hyötyisin eniten semmosista reflektiomahdollisuuksista. Emmä osaa nimetä, et mistä erityisesti mä haluaisin palautetta. Mutta mä haluaisin, että mä saisin mahdollisuuden tietyllä tavalla reflektoida omaa opetustani vaikkapa jonkun kollegan tai jonkun asiantuntijan tai kenenkä kanssa tahansa. Vois miettiä niitä kysymyksiä jonkun kanssa, joita opettamisessa tulee aina vääjäämättä. Sitähän tulee tehtyä kollegiaalisena tukena kyllä jonkun verran, mutta sitäkin vois miettiä, että onko semmosen toimintatavan toteuttamiseen jollakin tavalla vaikkapa säännonmukasesti tai systemaattisesti ni mahollisuutta. Mä ajattelisin, et mä hyötyisin jotenkin sellasesta.
Alustavat tulokset osoittavat, että fokusryhmähaastattelu, jossa opettajat yhdessä pohtivat kokemuksiaan HowUTeach-työkalun pohjalta tekemästään itsereflektiosta sekä sen tuottamasta palautteesta, koettiin merkitykselliseksi opetuksen kehittämisen näkökulmasta. Opettajille tulisi tarjota mahdollisuuksia opetuksen reflektointiin, ja alustavat tuloksemme rohkaisevat erityisesti ryhmässä käytävien reflektiokeskustelujen hyödyntämiseen opetuksen kehittämisessä. Toimivalta käytänteeltä vaikuttaa malli, jossa opettajat ensin reflektoivat itsenäisesti omaa opetustaan (esim. reflektiotyökalun avulla), ja sen jälkeen jakavat ryhmässä ajatuksiaan ja keskustelevat itsereflektion myötä heränneistä ajatuksista. Tarkempia tuloksia hankkeesta on odotettavissa loppuvuodesta 2022. HowUTeach-työkalua hyödynnetään myös syyskuussa 2022 käynnistyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa THEwellbeing-hankkeessa.
Kirjoittajat
Siru Myllykoski-Laine ja Liisa Postareff
Lähteet
Parpala, A. & Postareff, L. (2021). HowUTeach -itsearviointityökalu laadukkaan korkeakouluopettamisen tukena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(4), 61–67.
Postareff, L. & S. Lindblom-Ylänne, S. (2008). Variation in Teachers’ Descriptions of Teaching: Broadening the Understanding of Teaching in Higher Education. Learning and Instruction, 18(2), 109-120.
