Pilkunviilausta, nipotusta, kielioppinatsiutta: negatiivisia mielleyhtymiä toisensa perään. Miksi käsityksemme kielenhuollosta on niin helposti kielteinen?
Ajattelepa tekstiä, josta puuttuisivat välimerkit, ja jossa sanat olisivat vähän missä sattuu. Sitä taitaisi olla aika hankalaa lukea.
Oma teksti on aina lähtökohtaisesti henkilökohtainen asia. Niin varmat kuin haparoivatkin kirjoittajat kokevat kirjoittamansa tekstin sellaiseksi, että kaikki kommentit ja muutosehdotukset sen sisältöön, rakenteeseen tai kieleen liittyen tuntuvat helposti suorastaan loukkauksilta. Toimituksellisten kommenttien eli vaikkapa tekstin rakenteeseen tai lauseiden muotoiluun liittyvien muokkauspyyntöjemme tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti parantaa kirjoittamaasi jo valmiiksi ihan hyvää tekstiä. Ai miten niin ”jo valmiiksi ihan hyvää”? No – jos tekstisi on päässyt siihen vaiheeseen asti, että saat toimitukselta henkilökohtaista palautetta, se on varmasti jo varsin hyvällä mallilla.
Miten voit itse huoltaa kieltä?
Aivan ensimmäinen asia, joka sinun kannattaa tehdä kielenhuollon eteen, on oikolukea tekstisi itse ennen kuin laitat sen eteenpäin. Tekstin oikolukemiseen löytyy apukeinoja, kuten tekstinkäsittelyohjelma Wordin oikoluku. Se tunnistaa nykyään jo aika hyvin suomen kielen kommervenkit ja yksinkertaiset kirjoitusvirheet, kuten ylimääräiset tai puuttuvat kirjaimet. Pitkät yhdyssanat tosin ovat sille vaikeita, eikä niissä aina kannata uskoa automaatiota. Epävarmat tapaukset voit käydä tarkistamassa vaikka Kielitoimiston sanakirjasta.
Vinkkinä kuitenkin liiaksi prosessoiville tai helposti jumiutuville kirjoittajille, että luonnosteluvaiheessa voi kannattaa pitää oikoluku poissa päältä ja ottaa se käyttöön vasta muokkausvaiheessa, jotta punaiset viivat sanojen alla eivät häiritse ajatuksen vapaata kulkua.
Toinen hyvä keino huomata kielen kankeus tai päivänselvät kirjoitusvirheet on ääneen lukeminen. Jos et halua tai voi lukea itse, voit taas käyttää Wordin toimintoja apuna: sieltä löytyy nimittäin ääneenlukutoiminto. Tämä toimii parhaiten online-versiossa.
Mistä muualta voit saada kielenhuoltoapua?
Joskus kollega voi olla avuksi. Yhdessä työkaverin kanssa voi sparrailla aiheita ja ideoita edelleen mutta myös oikolukea toinen toisensa tekstejä. Omille virheilleen tunnetusti sokeutuu, mutta toinen löytää ne helposti kompastuessaan niihin lukumatkallaan. Kannattaa silti muistaa, että kirjoittamistyyleissä on paljon vaihtelua ja oma ja kollegan näkemys voivat olla yhtä oikeita, vaikka poikkeaisivat toisistaan. Oma persoonallinen kirjoittajanäänesi saa näkyä tekstissä.
Jos sinä (hamkilainen) kirjoitat julkaisua, saat apua myös HAMKin julkaisupalveluista. Meidän kauttamme kulkevat tekstit käyvät aina läpi vähintään yhden muokkauskierroksen. Oikoluemme ja editoimme, kommentoimme ja ehdotamme muutoksia tekstiisi. Tavoitteenamme on auttaa sinua ilmaisemaan ajatuksesi mahdollisimman selkeästi ja lukijoita kiinnostavasti. Samalla kun autamme kielenhuollossa, kiinnitämme huomiota moniin muihinkin seikkoihin tekstissä, mutta ne ovat jo kokonaan eri blogitekstin asia.
Normaaliin julkaisuprosessiin liittyvän kielenhuollon ja editoinnin lisäksi tarjoamme henkilökohtaisempaa ohjausta ja neuvontaa. Kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Tänä syksynä alamme järjestää Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa kirjoittamispajoja, joihin voi tulla erilaisiin teksteihin liittyvien tarpeiden ja kysymysten kera saamaan apua meiltä ammattilaisilta mutta myös kanssakirjoittajilta.
Kirjoittajan taidot kehittyvät harjoittelemalla eli kirjoittamalla
Itse kirjoitin tätä suhteellisen yksinkertaista tekstiä usealla eri kirjoituskerralla. Hain sanojen paikkoja, poistin liian räväköitä kielikuvia ja lisäsin toisia, ja jätin välittämättä Wordin punaisista virheitä osoittavista alleviivauksista. Vaihdoin myös sanajärjestyksiä luontevammiksi, kun olin aluksi kirjoittanut joitakin kohtia käänteisellä sanajärjestyksellä. Kiinnitin huomiota niihin maneereihini, jotka olen tiedostanut, eli poistin noin puolet myös-sanoista ja kin-päätteistä. Lopuksi vilautin tekstiä kollegalle ja aivan viimeiseksi muokkasin sitä vielä toimituskunnalta saadun palautteen perusteella. Uskon että tekstistäni tuli parempi näin, kuin jos olisin puskenut sen kerralla valmiiksi, enkä olisi saanut siihen tukea ympäriltäni.
Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Osa kielentajusta on varmaan synnynnäistä, mutta kaikki me kehitymme, kun harjoittelemme jotain asiaa. Teksti on harvoin valmis yhdellä kirjoittamisella. Muokkaamisessa, editoimisessa ja uudelleenkirjoittamisessa kirjoittaja harjoittelee ilmaisunsa täsmentämistä. Välillä kannattaa myös lepuuttaa tekstiä, sillä tauon jälkeen sen voi itsekin nähdä vähän kuin toisen ihmisen silmin. Ja apua voi ja kannattaa pyytää.
Kirjoittaja
Jaana Lamberg, julkaisuasiantuntija, kirjasto- ja tietopalvelut.
