ArvoLiike-hankkeessa on etsitty maaseudun toimijoille perusliiketoiminnan tueksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti kasvukauden ulkopuolelle. Liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen on valittu kaksi esimerkkitilaa, joista kertyvää tietoa hyödynnetään yleisemmin. Hankkeessa on tehty aktiivisesti yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, myös poikkitieteellisesti.
Tavoitteena on ollut muun muassa selvittää energia- ja tilatehokkuuden kannalta optimaalisia viljelyratkaisuja hyödyntäen tyhjillään olevia tiloja kerrosviljelytoimintaan. Toistaiseksi Suomessa toimivat kerrosviljelmät ovat pääsääntöisesti paikallisia ja pienehköjä tuotantoyksiköitä, joiden jakelualue on pieni. Pienen mittakaavan vertikaaliviljely mahdollistaa todellisen lähituotannon, jopa keskellä kaupunkia.
Esimerkkitiloista yleistettävää tietoa
Kaupunkiviljelyn ohella vertikaaliviljely tarjoaa uusia mahdollisuuksia perinteisen viljely- ja maatalousliiketoiminnan oheen. Suomessa on jo nähty rohkeita avauksia uudenlaiseen liiketoimintaan maaseudulla. Impivaara Vertical Farming yrityksen nuori yrittäjä Tuomas Oksanen kiinnostui vertikaaliviljelystä opintojensa aikana ja innostuksen myötä Impivaaran tilan entinen navetta muuntui versotuotantoon keskittyväksi kerrosviljelmäksi (Keskisuomalainen, 2022). Osana Arvoliike-hanketta Lepaan puutarhatalouden opiskelijat Tuuli Turkia ja Tiina Rahkonen selvittivät Hämeen viljelijöiden kiinnostusta käyttää tyhjiksi jääneitä tilojaan kerrosviljelyyn. Kahdella Kanta- ja Päijät-Hämeessä sijaitsevalla tilalla kiinnostuttiin asiasta. Arvoliike-hankkeessa tuetaan näiden tilojen suunnitelmien etenemistä ja hankkeessa tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää yleisemminkin.
Esimerkkitiloiksi päätyivät Siikosen tila Tammelassa sekä Niipalan tila Hollolassa. Siikosen tilan tyhjäksi jäänyt sikalarakennus on jo kertaalleen kokenut muodonmuutoksen kotisirkkakasvattamoksi. Sirkkojen kasvatus on lopetettu, mutta innovatiivisen yrittäjän tulevaisuuden visiona on kerrosviljely-yrittäjyys. Ensimmäiset viljelykokeiluihin valikoitui Brassica -sukuun kuuluva komatsuna, jota käytetään yleisesti sekä salaatin tapaan että kypsennettynä Japanissa.
Tilan soveltuvuus
Kasvit haihduttavat runsaasti, joten viljelytilaan kertyy kosteutta. Kosteuden poisto ja kosteussuojaus onkin syytä huomioida jo tilojen viljelykäyttöä suunniteltaessa. Esimerkiksi Siikosen kasvatushuoneiden lattia vaatii kosteussuojauksen muovimatolla ja ilmanvaihto- ja lämmönsäätöjärjestelmän asetukset pitää tarkistaa. Myös esimerkiksi viljelyjärjestelmä ja valaistus vaativat osaavaa suunnittelua ja tässä työssä Arvoliike-hankkeen toimijat ovat olleet viljelijän tukena.
Kerrosviljely kiinnostaa monitieteisesti
Vaikka kerrosviljely ei ole uutta maailmalla, sen kannattavuudesta Suomessa ei ole yksimielisyyttä. Maaseudun tulevaisuus lehden haastattelussa (2019) Kauppapuutarhaliiton puheenjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo uskovansa Suomen vahvuuksiin teknologiakehittäjänä, mutta epäilee kotimaisen kerrosviljelyliiketoiminnan kannattavuutta. Muitakin näkemyksiä on, sillä kotimaisen kerrosviljelyn pioneeri Robert Jordas on Puutarha-Sanomien (2022) mukaan kaksinkertaistamassa Suomen kerrosviljelytuotannon volyymia rakenteilla olevissa toimitiloissa Keravalla.
HAMK:ssa kerrosviljelyn tulevaisuuden näkymiä ja kannattavuutta on selvitetty monitieteisesti. Satu Tiaisen Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma YAMK-opinnäytetyössä (2021) tehtiin kattava selvitys kerrosviljelyyn soveltuvista terveysvaikutteisista kasveista. Puutarhatalouden opiskelija Miia Tuori (2022) selvitti opinnäytetyössään valointensiteetin vaikutusta komatsunan ja sareptansinapin kasvuun ja makuun. Edellä mainitut opinnäytetyöt tehtiin osana meneillään olevaa HAMKin ja Helsingin yliopiston VETREÄ-hanketta, jota rahoittaa Maiju ja Yrjö Rikalan säätiö.
Yrittäjyyden ja liiketoiminnan opiskelija Piia Pakarisen (2022) markkinaselvityksessä tarkasteltiin edellä mainittujen kasvien markkina-arvoa ja mahdollisia jakelukanavia. Haastattelututkimus osoitti, että uudet kasvit ja lähiruoka kiinnostavat sekä vähittäiskauppaa että asiakkaita. Atte Mörösen (2021) laatimassa Yrittäjyyden ja liiketoiminnan koulutusalan kirjallisuuskatsauksessa kerrosviljelyn ja siihen liittyvän kaupan arvioidaan kasvavan huomattavasti lähivuosina. Kuitenkin Suomessa kasvua rajoittaa rahoituksen puute, sekä tietämättömyys aiheesta.
ArvoLiike-hankeen tavoitteena on lisätä yrittäjien tietoutta kerrosviljelyn mahdollisuuksista ja kustannusrakenteista sekä tuottaa uutta tietoa kasveista, joiden tuotanto kasvuhuoneteknologian avulla on mahdollista ja kannattavaa. Hankeen myös jakaa tietoa mahdollisista markkinoista, yhdistää eri toimijoita keskenään, tarjoaa pohjatietoa mm. investointipäätöksiin ja ohjaa sopiviin rahoitusratkaisuihin. Hankkeen rahoittajina toimivat Hämeen ELY-keskus ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto.
Marika Tossavainen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio
