Kerron tässä postauksessa videoiden tekstityksestä. Kerron kahden esimerkin avulla, miten tekstitykset on tehty ja myös perustelen valintoja. Käytän esimerkkiaineistona auditoinnin tueksi tehtyä, sisäistä materiaalia. Videoiden olennaista äänisisältöä ovat vain puheäänet.
Meillä HAMKissa on mahdollisuus tehdä tekstityksiä itse tai ostaa tekstitys palveluna. Videoiden itse tekstittämiseen työkaluna on Screencast-O-Matic, ja kilpailutettuna palveluna on Amberscript. Amberscriptillä on hinnoittelu sekä samankieliseen että käännettyyn tekstitykseen. Oma työ ja ostopalvelu eivät näissä esimerkeissä ole täysin vertailtavia vaihtoehtoja, sillä lopputulokset ovat erilaisia.
Videoiden tekstitys ja käännöstekstitys ostopalveluna
Opasvideon tarkoitus oli muistuttaa koko henkilökuntaa yhteisistä laadunhallinnan periaatteista ja avata logiikkaa myös kansainväliselle auditointiryhmälle.
Videon teko aloitettiin suunnittelemalla rakenne ja tekemällä viitteellinen käsikirjoitus sisällölle. Kaksi puhujaa tallensi videon Lightboard-tilassa kertaotolla, minkä jälkeen sille tehtiin kevyt editointi, siihen lisättiin alku- ja loppudiat, tunnusmusiikki ja tarvittavat tekstiplanssit.
Kun video oli valmis, latasin sen Amberscript-palveluntarjoajan alustalle ja tilasin siihen sekä samankielisen tekstityksen että käännöstekstityksen. Julkaisin tekstittämättömän videon Kaltura-videoalustallamme ja upotin sen intraan jo nähtäväksi, vaikkakin ilman tekstitystä.
Tekstityspalvelusta tuli ilmoitus srt-tekstitystiedostojen valmistumisesta. (Suomenkielinen tekstitys valmistui luonnollisestikin ennen käännösversiota). Liitin ne videoon Kalturassa (closed captions), joten käyttäjät saattavat nyt valita videolle haluamansa kielisen tekstityksen tai jättää sen pois.
Infotilaisuuden tallenteen tekstitys itse
Teams-tiedotustilaisuudessa kerrottiin henkilökunnalle auditoinnista yleisesti sekä tulevien haastatteluiden käytännöistä erityisesti. Tallenteella haluttiin varmistaa, että kaikki osalliset saavat yksiselitteisen, saman viestin etenemisestä.
Tein tilaisuudesta tallenteen, jonka vein Screencast-O-Matic-palveluun. Ohjelma teki äänen perusteella aikajanalle repliikit. Kun tämä konelitterointi oli valmis, aloin muokata tekstiä: lisäsin puuttuvia ja korjasin väärin tulkittuja sanoja, muodostin tajunnanvirrasta virkkeitä, poistin toistoa ja täytesanoja ja tein tekstistä oikeakielisemmän tuotoksen. Joitain repliikkejä jouduin kuuntelemaan usean kerran, jotta pystyin tiivistämään puhekielisen ajatuksen kirjoitetuksi tekstiksi. Tämä oli prosessin aikaa vievin vaihe. Tarkistin vielä tekstityksen kursorisesti: muodostiko se järkevän kokonaisuuden ilman ääntä? Tekstitykset on poltettu kiinni videoon.
Päätin tehdä infotilaisuuden tallenteen tekstityksen itse, sillä tarvitsin videon nopeammin kuin mitä palveluntarjoajan sovitut toimitusajat olivat. Halusin videoon myös editoidun tekstityksen, josta oli poistettu toistot, turhuudet ja tankkaukset. Tiesin, että koneellista puheentunnistusta piti korjata, sillä videon viidestä puhujasta kenenkään äidinkieli ei ollut englanti. Myöskään asiasisällöt eivät olleet täysin yleistietoa vaan mukana oli koulutuksen alan ja laadunhallinnan ammattisanastoa sekä sisältöjä, jotka vaativat organisaation toiminnan tuntemusta.
Tekstitys kannattaa tehdä
Lainsäädäntö on selkeä: tekstitys pitää pääsääntöisesti tehdä, jos videota jaetaan verkossa. Tekstitys kannattaa tehdä, jos video ei ole kertakäyttöinen. Kun videon tekstittää,
-sitä voi katsoa kuka tahansa tilanteissa, joissa ääni ei ole käytettävissä
-tekstillä voi paikata mahdollisia äänihäiriöitä
-heikkokuuloinen tai kuulovammainen pääsee sisältöön helposti käsiksi
-sisältö on helpommin ymmärrettävissä myös niille, joille videon kieli ei ole äidinkieli
-hakukoneet voivat lukea sisältöä ja tehdä siitä indeksoinnin, jolloin myös löydettävyys paranee
-tekstitys toimii käyttäjille sisällysluettelona, kun se on käytettävissä tekstimuodossa
Kirjoittaja: Lotta Linko
