Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet

1

Suomen ulkopuolelta tulevat korkeakouluopiskelijat painiskelevat opintojensa aikana usein juuri kansainvälisille opiskelijoille tyypillisempien hyvinvointia haastavien ongelmien kanssa. Opinnot aloittaessaan kansainväliset korkeakouluopiskelijat joutuvat pohtimaan muun muassa lukukausimaksuja ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön integroitumista.

Työn ja opiskelemisen yhdistäminen  

Kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointia kuormittavat usein erilaiset tekijät verrattuna suomenkielisiin opiskelijoihin. Tammikuussa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa järjestetyssä tuutortoiminnan kehittämispäivässä HAMKin kansainväliset tuutorit pohtivat erityisesti opintojen ohella työskentelyyn liittyvää ajankäyttöä, stressiä, kiirettä, vähäistä lepoa ja palautumista sekä taloudellista huolta. Työn ja opiskelun yhdistämisen nähtiin heijastuvan myös opintoihin heikentäen omaa opiskelukykyä ja opiskelemiseen keskittymistä. On selvää, että yövuorosta suoraan opiskelupäivään tullessaan kukaan ei pysty parhaaseen mahdolliseen suorituskykyyn. Tämän lisäksi ylipäätään työn saamiseen liittyvät haasteet herättävät huolta, kun valtaosa opiskelijoiden hakemista työpaikoista vaati sujuvaa suomen kielen taitoa. Kielitaidon kartuttaminen on haastavaa työpaikan löydyttyäkin, jos opinnoista jäljelle jäävä aika kuluu työn parissa.   

Vuonna 2017 Euroopan unionin ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta ryhdyttiin perimään lukukausimaksuja, jotka aiheuttavat opiskelijoille taloudellisia paineita ja/tai vaikeuksia työn ja opintojen yhdistämiseen. Lukukausimaksujen maksukyky oli myös HAMKin kansainvälisten tuutoreiden työhön liittyvien huolien taustalla, minkä puitteissa opintoihin yhdistettävän työn merkitystä erityisesti korostettiin. HAMKissa opiskelee paljon kansainvälisiä tulevaisuuden osaajia, jotka työskentelevät ainakin osa-aikaisesti opintojensa ohella: vuonna 2022 tehdyssä kyselytutkimuksessa 58 % Suomen ulkopuolelta tulevista opiskelijoista kertoi olevansa palkkatyössä. Vaikka myös moni suomenkielinen opiskelija työskentelee opintojen ohella, lukukausimaksujen maksukykyyn liittyvä paine ei varjosta heidän jaksamistaan.   

Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset  

Taloudellisten huolien lisäksi kansainväliset opiskelijat pohtivat kokeneensa yksinäisyyttä etenkin, jos heidän omat tuutorinsa olivat jääneet etäisemmiksi esimerkiksi koronapandemiasta johtuen. Tuutorien rooli oman vuosikurssin jäseniin tutustuttaessa nähtiin varsin keskeisenä. Jotkut opiskelijoista toivoivat erityisesti mahdollisuutta löytää muut kansainväliset opiskelijat, jotka käyttäisivät samaa äidinkieltä. Tämän nähtiin olevan kuitenkin varsin haasteellista, jos samaa kieltä käyttävä ei löydykään omalta vuosikurssilta tai opintosuunnasta. Opiskelijat pohtivat myös tarvetta ystävystyä suomenkielisten opiskelijoiden kanssa, mikä nähtiin keskeisenä keinona parantaa suomen kielen taitoa ja syventää Suomeen integroitumista. Myös vuonna 2022 tehdyssä HAMKin kansainvälisiä opiskelijoita koskevassa tutkimuksessa vastaajat kuvasivat, kuinka suomalaisten kontaktien puute haittasi työ- ja harjoittelupaikkojen saamista, harrastusmahdollisuuksien löytämistä ja suomen kielen taidon karttumista.   

Integroituminen korkeakouluyhteisöön

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden integroitumisen kysymykset ovat herättäneet keskustelua viime vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan esimerkiksi suomenkielisten opiskelijoiden kanssa yhdessä toteutetut projektikurssit ovat havaittu integroitumista edistäviksi. Sekä suomenkieliset että kansainväliset tuutoroinnin kehittämispäivään osallistuneet opiskelijat pohtivat mahdollisuutta, että saman koulutusohjelman opetus toteutettaisiin yhteisesti englannin kielellä, kuitenkin siten, että suomenkielisten opiskelijoiden mahdollisuus tehtävien tekemiseen ja haastavampien oppiaineiden opiskelu omalla äidinkielellä säilytettäisiin. Näin on myös tehty eräässä koulutusohjelmassa, ja tuutorit kertoivat kokeilun olleen onnistunut. Tämä tosin vaatii sekä opettajalta että opiskelijalta riittäviä valmiuksia toimia englannin kielellä. Parhaimmillaan opetuksen integroiminen säästäisi resursseja sekä ennen kaikkea loisi siltoja kummankin opiskelijaryhmän välille.  

Myös Kokka kohti Kanta-Hämettä -hankkeessa on pohdittu yhdessä HAMKin Talent Boost – asiantuntijoiden kanssa toimenpiteitä, joilla kansainvälisten osaajien integroitumista voisi tukea oppilaitostasolla. Kohtaamisten järjestäminen suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä voisi olla oppilaitoksen järjestämää, jolloin tilaisuuksia ja aitoja mahdollisuuksia suhteiden luomiseen olisi enemmän. Kansainvälisten osaajien integroituminen osaksi suomalaista opiskelua ja vapaa-ajanviettoa hyödyttää niin oppilaitosta kuin alueen elinkeinoelämää. Työtä on paljon, mutta yhteinen tahtotila ja aidot tekemisen mahdollisuudet auttavat meitä kohti hyviä tuloksia.  


Kirjoittajat

Taina Civil, tutkija, HAMK Edu 

Riikka Tuominen, projektiasiantuntija, HAMK Edu 

Voimala-hanke tarjoaa voimaa, valoa ja vertaistukea opiskelijoille HAMKissa. Hanke toteutetaan 1.1.2022–31.12.2023. Rahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteet ovat: oppimiskokemusmittari, tutortoiminnan kehittäminen aidosti vertaistukea tarjoavaksi toimintamalliksi, korkeakouluyhteisön tietoisuuden lisääminen hyvinvointiasioissa ja opiskeluhyvinvointipalvelujen monipuolistuminen.

Kokka kohti Kanta-Hämettä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama, ja kansallinen koordinoija on Keski-Suomen Ely-keskus. Hanketta toteuttavat Koulutuskuntayhtymä Tavastia (hallinnoija), Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Yrittäjät ja Lounais-Hämeen koulutus- kuntayhtymä. Hanke toteutuu ajalla 1.6.2021–31.5.2023. Tavoitteena on luoda Kanta-Hämeeseen toimintamalli, joka edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä maakunnan työmarkkinoilla ja auttaa heitä perheineen asettautumaan maakuntaan. Kanta-Hämeen oppilaitoksissa kouluttautuu useille eri aloille kansainvälisiä osaajia, jotka vahvistavat yrityksen kilpailukykyä ja voivat olla myös ratkaisu työvoimapulaan.

Discussion1 kommentti

  1. Kiitos mahtavasta artikkelista! Koska terveys ja hyvinvointi korreloivat yleensä opiskelijoiden suoritusten ja kokemusten kanssa vieraiden kielten tieto- ja viestintäympäristössä, yhä useammat yliopistot muokkaavat kielipäätteitä ja kieliluokkahuoneita tukeakseen tehokkaasti kansainvälisten opiskelijoiden mukavuutta.

Leave A Reply