Aikakaudesta, organisaatiosta ja henkilöstä riippumatta johtaminen on aina kiinnostava aihe. Organisaatioiden toimivuuteen ja tuloksellisuuteen sekä nykyään yhä useammin henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet ja myönteiset tulokset kiinnittyvät usein hyvään johtamiseen. Miten pitäisi johtaa, kiinnostaa johtajia ja esihenkilöitä itseään heidän yrittäessään löytää omaa johtajaidentiteettiään. Motivoituneesti johtamistyötä tekevät kehittävät itseään jatkuvasti ja pyrkivät ratkaisemaan esihenkilöasemansa ja persoonansa väliseen mahdolliseen ristiriitaan optimaalista ratkaisua niin itseä kuin ammatillisuutta kunnioittaen. Siksipä ei ole kummallista, että johtamisosaamisesta ja sen kehittämisestä puhutaan ja johtajille/esihenkilöille tarjotaan paljon erilaisia koulutuksia esihenkilön uusista työkaluista konfliktien ratkaisuosaamiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen johtamistyössä. Korkeakoulutuksen toimintaympäristöä voi luonnehtia asiantuntijaorganisaation mukaisesti kompleksiseksi, jossa johtajilta odotetaan joustavuutta ja sen myötä resilienssiä asennetta. Millainen on tehokas johtamisvalmennus ja miten sen vaikuttavuutta voidaan tutkia, lienee kiinnostava kysymys niin johtajille itselleen kuin organisaatiolle laadun varmistamisessa.
Hämeen ammattikorkeakoulussa on kahden vuoden ajan toteutettu vertaisryhmämentorointia (verme) esihenkilöiden ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden kehittymisen tukena. Verme-toiminta on kohdentunut erityisesti johtamisosaamiseen ja työhyvinvointiin. Verme on tuttu osaamisen kehittämisen menetelmä opettajuuteen kehittymisen ja kasvun välineenä, mutta johtamisosaamisen kehittämisessä siitä on vähemmän raportoitu. Vermen avulla voidaan tukea työssä oppimista, työhyvinvointia ja ammatillista kasvua. Vermen keskeisinä toimintaperiaatteina on yhteinen tiedonrakentaminen, osallistava vuoropuhelu ja tiedon jakaminen vertaisten kesken, myös tarinallisuus kuuluu työskentelyyn. Erityisesti työssä oppimisen elementin hyödyntäminen on saanut kiitosta, sillä käytännön kokemuksen integrointi teoriaan on todettu johtajaidentiteettiä ja johtajuutta kehittäviksi. Samankaltaisesta toimintaympäristöstä lähtöisin olevat osallistujat ovat ymmärtäneet toisiaan, vertaistukeneet ja voineet myös kehittää kollektiivista johtajuutta.
Kokemukset vermestä ovat olleet osallistujille palkitsevia. Esihenkilöt ovat raportoineet erityisesti työhyvinvointiin saamastaan vertaistuesta, sillä johtotehtävissä olevan työ on usein hyvin yksinäistä. Kehittyäkseen johtajana on kuitenkin välttämätöntä voida itsearvioida omaa toimintaa. Vermessä itsearviointi ja uuden ajattelun rakentaminen tapahtuu ohjaajan ohjauksessa luotettavassa ilmapiirissä, jossa avoimesti voidaan ottaa esiin monenlaisia, myös arkaluontoisia kokemuksia. Tärkeää on huomata, että on tehnyt parhaansa, vaikka aina ei ole ollut osaamista ratkaista tilanteita itseään tyydyttävällä tavalla. Itsemyötätuntoa on hyvä oppia. Kokemusten jakamisen ja keskustelujen avulla johtajaidentiteetti on saanut varmuutta, joka puolestaan lisää minäpystyvyyden tunnetta ja ammatillista itsetuntoa. Kaikki tämä vaikuttaa positiivisesti esihenkilön työhyvinvointiin, ja se näkyy työyhteisössä. Avoimuuden ja vuoropuheluun kannustavan otteen on todettu parhaiten rakentavan johtamiskulttuuria.
Esihenkilöiden tukeminen on tärkeää. Siirtyminen esihenkilöksi voi olla hyvin sattumanvaraista eikä hakeutuminen tehtäviin ole ollut tavoitteena työuralla. Yllätyksenä saattaa tullakin vuorovaikutusosaamisen tärkeä rooli, kun lähtökohtaisesti ajatellaan hoidettavan substanssiin kuuluvia asioita. Entistä enemmän esihenkilöiden tehtävän hoitamista tulisi tukea myös yksilöllisesti tavoitteistetulla valmennuksella, jossa jatkuvan oppimisen toimintatapa on näkyvästi esillä. Hyödyllistä on pohtia, mitä valmiuksia organisaatio odottaa esihenkilöiltä esimerkiksi ihmisten johtamiseen kuuluvan vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Verme on tuonut hyvää mieltä ja työhyvinvointia, kehittänyt johtamisosaamista ja edistänyt organisaation johtamiskulttuurin avoimuutta ja kehittämistä. Mikä parasta, toimintaa on luvattu jatkaa.
Vermen päätösseminaari pidetään 29.3.2022 klo 13–16. Ohjelmassa on fasilitaattorin ja osallistujien kokemuksia dialogisesti kerrottuna, nostoja vermen tutkimustuloksista nostoja, verme-käsikirjan julkistus sekä kahden ammattikorkeakoulun esitykset omista johtamisvalmennuksistaan, ja myös jotakin nautittavaa kuunneltavaa.
Kirjoittaja: Leena Nikander, yliopettaja, HAMK Edu
