Pandemian aikana korkeakoulutusta on maailmanlaajuisesti toteutettu pääosin etänä. Erilaiset lähi- ja etätyöskentelyn yhdistelmät eli hybridimallit ovat mahdollistaneet opetuksen, opiskelun ja työskentelyn toteutumisen erityisolosuhteissa. Korkeakoulujen etäopetus ja hybridimallit ovat saaneet sekä kiitosta että arvostelua niin opiskelijoilta kuin myös opetushenkilöstöltä. Hyvien kokemusten myötä opiskelijoiden toiveet erilaisille joustaville toteutuksille ovat lisääntyneet. Laadukkaat joustavat opetuksen toteutusmallit ovatkin tulevaisuutta ja yksi kehittämiskohteistamme.
Ammattikorkeakouluissa on jo vuosia kehitetty joustavia opiskelumahdollisuuksia samanaikaisesti työelämässä toimiville opiskelijoille. Tarjolla on ollut lähi-, monimuoto- ja verkko-opintoja. Korkeakoulutuksen kansainvälisiä trendejä ja opetuksen digitaalisuutta kuvaavan EDUCAUSE Horizon raportin mukaan korkeakoulut kehittävät vauhdilla uudenlaisia joustavia toteutuksia. Näitä on kuvattu erilaisilla termeillä kuten hybridi ja HyFlex (hybrid & flexible) toteutukset.
HyFlex toteutuksissa opiskelija valitsee
Hybridi tarkoittaa yhdistelmää, jossa on tuotu yhteen esimerkiksi ominaisuuksia tai toimintatapoja, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet yhteen. Kun jo vakiintuneessa monimuotototeutuksessa opiskeluryhmän lähi- ja etäjaksot vuorottelevat niin hybriditoteutuksessa opiskeluryhmä on samanaikaisesti sekä etänä että läsnä. Silloin kun opiskelija voi joustavasti oman tarpeensa tai elämäntilanteensa mukaan valita, esimerkiksi viikoittain tai teemoittain, osallistuuko hän etänä vai läsnä puhutaan joustavasta hybriditoteutuksesta, HyFlex.
Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat hankkeessa tavoitteenamme on tunnistaa ja kehittää erilaisia hybriditoteutuksia sekä vahvistaa opetushenkilöstön digipedagogista osaamista. Uudenlaiset joustavat toteutusmallit vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä, rohkeita kokeiluja ja niistä oppimista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olemme tutustuneet hybridiopetuksen erilaisiin malleihin ja tutkimuksiin korkeakoulutuksessa sekä teknologiaan ja tulevaisuustrendeihin. Lisäksi olemme HAMKin eri yksiköissä toimivien digipedamentoreiden kanssa koonneet kokemuksia koulutustemme erilaisista hybriditoteutuksista.
Oppia aiemmista kokemuksista
Erityisesti pandemian aikaiset hybriditoteutukset ovat kuormittaneet opettajia. Toisaalta on myös toisenlaisia kokemuksia silloin, kun on panostettu toteutuksen pedagogiseen suunnitteluun ja toteutuksen aikana opettaja on saanut tukea teknologian käyttöönotossa. Suuri merkitys onnistumiselle on myös osallistujien sekä järjestäjän käytettävissä olevilla tiloilla ja laitteilla. Erityisesti yhdenvertainen ääni- ja kuvayhteys on tuonut haasteita. Aiempien tutkimusten ja kokemusten mukaan kehitettävää on siinä, että hybriditilanteissa etänä ja läsnä olevat voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään, kuulevat ja tulevat kuulluksi. Usein myös ryhmään kuulumisen ja läsnäolon kokemus jää etänä osallistuville heikommaksi.
Kehittämällä hybridiopetukseen soveltuvia tiloja ja soveltamalla kokonaisvaltaista oppimiskokemuksen muotoilua saadaan hyviä tuloksia. Hybriditoteutuksia jo useamman vuoden kehittäneen Brian Beattyn neljä periaatetta luovat pohjan joustavalle toteutukselle: opiskelija valitsee osallistumistavan tarjolla olevista vaihtoehdoista, osallistumistavasta riippumatta opiskelijat saavat yhdenvertaisen oppimiskokemuksen, oppimisresurssit ovat samalla tavoin kaikkien opiskelijoiden hyödynnettävissä ja ne ovat saavutettavia.
Monipuolinen vuorovaikutus, läsnäolo ja oppimisen rikastaminen
HAMKissa on jo aiemmin onnistuneesti edistetty UDL-viitekehyksen (Universal Design for Learning) käyttöä korkeakoulutuksessa. Viitekehys tarjoaa systemaattisen lähestymistavan opetuksen viestinnällisen ja pedagogisen saavutettavuuden suunnittelemiseksi siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus aktiivisesti hyödyntää omaa lahjakkuus- ja oppimispotentiaaliaan parhaalla tavalla.
Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat hankkeessa keskeisiksi kehittämiskohteiksi olemme valinneet vuorovaikutuksen monipuolistamisen, läsnäolon kokemuksen lisäämisen, oppimisen rikastamisen sekä UDL viitekehyksen soveltamisen. Oppimisen rikastamisella tarkoitamme esimerkiksi työelämän mukaan ottamista hybridisti eri tavoin sekä tarjoamalla erilaisille oppijoille sekä sidosryhmille osallistumisen mahdollisuuksia.
Hankkeen aikana kehitämme yhteistyössä eri alojen opettajien kanssa teknisesti ja pedagogisesti tulevaisuusorientoituneita hybridiopetuksenversioita. Ensimmäisiä versioita pilotoimme syksyn 2022 aikana.
Kirjoittajat:
Jaana Kullaslahti, korkeakoulupedagogiikan asiantuntija HAMK EDU
Merja Saarela, tutkijayliopettaja HAMK SMART
Tarjaleena Tuukkanen, lehtori LeaD Team
